Lobbaus Suomen kunnissa

Application summary

Hankkeessamme (2023–2026) tutkitaan suomalaisten kuntien poliittista arkea, erityisesti kunnissa tapahtuvaa poliittista vaikuttamista, toimintaa jota yleiskielessä kutsutaan myös lobbaukseksi. Tutkimus kytkeytyy Koneen Säätiön teemaohjelmaan 2022 ”Suomalaisen demokratian nykytila ja haasteet” lisäämällä ymmärrystä kuntatason lobbauksesta ja sen sokeista pisteistä osana kuntademokratiaa. Hankkeella on kolme tutkimuskysymystä: 1) Miten lobbaus tai muu vaikuttaminen näyttäytyy kuntien poliittisessa arjessa? 2) Miten kuntatason toimijat, niin päättäjät kuin vaikuttamistoimintaa harjoittavat toimijat, ymmärtävät lobbauksen? 3) Edistääkö vai estääkö lobbaus moniäänisen kuntademokratian toimintaa? Tarkastelemme kysymyksiä laadullisen tutkimuksen menetelmin yhdeksässä suomalaisessa kunnassa ajanjaksolla 2015–2025. Aineistonkeruussa yhdistetään haastattelututkimusta, etnografista havainnointia (nk. varjostaminen) ja kyselytutkimusta. Hanketiimi on monialainen ja sen jäsenten asiantuntemus lobbauksen tutkimuksesta (Emilia Korkea-aho), kuntademokratiasta (Kaisa Kurkela) ja osallistuvan havainnoinnin menetelmistä (Salla Mikkonen) täydentävät toisiaan. Lisäksi hankkeen monitieteistä osaamista vahvistaa hankkeeseen rekrytoitava kulttuurintutkimuksen tai antropologian tutkija. Yhteistyökumppaneina toimivat Kuntaliitto ja oikeusministeriö. Hankkeemme laajentaa ymmärrystä kuntalobbauksesta ja suomalaisen demokratian arjesta ja sen tutkimustulokset ovat hyödyllisiä niin tutkimukselle, kunnille kuin lainsäätäjällekin. Koska kuntalobbausta on tutkittu niukasti, hankkeella on kansainvälistä kiinnostavuutta ja uraauurtavaa tieteellistä arvoa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta kuntalobbauksen tutkimus paikantuu keskusteluun demokratian ja läpinäkyvyyden kysymyksistä. Kuntatasolla hanke edistää hyvää hallintoa tuottamalla tietoa kuntien demokratiakehittämistyön tueksi. Hanke tuo myös esiin uusia näkökulmia mahdollisesta avoimuusrekisterin laajentamisesta kuntatasolle.