Levittäytymisen merkitys sieniyhteisöjen muodostumisessa kenttäkokeellisin keinoin

Application summary

Tieto ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksesta lajeihin on välttämättömän tärkeää, jotta haitallisia vaikutuksia lajeihin ja ekosysteemien toimintaan pystytään ehkäisemään. Merkittävimmät mallintamisen esteet ovat kokonaisnäkemyksen puuttuminen lajiyhteisöjä muokkaavien prosessien, eli ympäristön, biologisten vuorovaikutusten, levittäytymisen ja sattuman suhteellisesta merkityksestä. Tämänhetkinen ymmärrys on vinoutunut etenkin ympäristön vaikutuksen painottamiseen, koska se on helposti tutkittavissa havaintoaineistoista. Tässä tutkimuksessa tuotettu tieto kehittää yhteisöekologista teoriaa selventämällä etenkin levittäytymisen roolia lajiyhteisöjen muodostumisessa. Tällä hetkellä sienten levittäytymiseen liittyy ristiriitaisia käsityksiä siitä, onko sienillä siihen liittyviä rajoitteita vai ei. Levittäytymiseen liittyvien haasteiden ja mekanismien merkityksen selventäminen on mahdotonta ilman kenttäkoeasetelmaa. Tämä tutkimus on suunniteltu ratkaisemaan nimenomaan tämä ristiriita. Hyödynnän tutkimuksessani luonnonympäristöön, Konneveden saaristoon ja ympäröiville metsäalueille vuonna 2022 perustettua kenttäkoeasetelmaa, jossa tutkimuskohteena ovat maaperässä, ilmassa ja lahopuukappaleilla esiintyvät runsaslajiset sieniyhteisöt (lajien määritys perustuu DNA-metaviivakoodaukseen). Asetelmassa kokonaisia yhteisöjä on sijoiteltu ja siirretty ympäristöltään ja etäisyyksiltään vaihteleviin elinympäristöihin. Näiden toimenpiteiden avulla pääsen kiinni ympäristön ja levittäytymisen vuorovaikutukseen. Lajienvälisiä vuorovaikutuksia tutkin keinotekoisesti lahopuihin istutetun sienirihmaston avulla. Yhteisöjen suuri määrä taas mahdollistaa satunnaisilmiöiden vaikutuksen tutkimisen. Ottamalla huomioon lajien ominaisuudet ja kehityshistorian, syvennän ymmärrystä yhteisöjen muodostumisen taustasyistä. Tietoa voidaan käyttää lajien suojelussa ja metsätalouden suunnittelussa, sillä tutkimuksen kohdelajeihin kuuluu niin ikään uhanalaisia lajeja kuin metsien tuholaisia.