Kuvitellut tulevaisuudet geenieditoinnissa – CRISPR-Cas9 ja ihmisten ja eläinten geenien muokkaamiseen liitetyt odotukset

Millainen osa yhteiskuntaa on bioteknologia ja miten se muokkaa tapaamme elää yhdessä toisten lajien ja ympäristön kanssa? Väitöstyössä tutkitaan geenien muokkaamiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kahden tapaustutkimuksen kautta. Näistä toinen koskee ihmisen ja toinen eläinten geenien muokkaamista. Tapauksista muodostuu vertaileva asetelma, jonka kautta on mahdollista kysyä, millaisia kysymyksiä geenien muokkaamisen yhteydessä käsitellään, kun kohteena ovat joko ihmiskehot tai eläimet ja kokonaiset ekosysteemit. Taustalla on uusi, "geenisaksiksikin" kutsuttu CRISPR-Cas9-geenieditointimenetelmä, jonka keksiminen on sekä herättänyt aiemmin esitettyjä että luonut uusia geenien muokkaukseen liitettyjä toiveita ja pelkoja. Valitut tapaukset heijastelevat näitä toiveita ja pelkoja kahdelta taholta: toisaalta ihmisten terveyteen ja toisaalta ekosysteemien muokkaamiseen liittyen . Teoreettisilta lähtökohdiltaan työ nojaa Nik Brownin ja Mike Michaelin (2003) aloittamaan keskusteluun odotusten sosiologiasta ja Sheila Jasanoffin ja Sang-Hyun Kimin (2015) sosioteknisten imaginaarien käsitteeseen, jota on käytetty sen tarkastelussa, kuinka jaetut käsitykset uusien teknologioiden tuottamasta hyvästä rakentuvat ja ohjaavat politiikkaa. Tutkimus toteutetaan monipaikkaisena etnografiana. Aineistona ovat menetelmän parissa työskentelevien tutkijoiden haastattelut ja havainnointi sekä mediateksteistä ja lainsäädännöllisistä dokumenteista koostuva tekstiaineisto.