VTT Heikkilä Riie

198800 €

Kulttuuripääoman uusjako algoritmien aikakaudella: vertaileva tutkimus suomalaisista kirjastoista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Suomen julkisen kirjastolaitoksen perustehtävä on lain mukaan tarjota tasapuolinen pääsy monipuolisten kokoelmien äärelle. Samaan aikaan muutokset koettelevat kirjastoja: kirjastojen roolia tulkitaan yhä useammin asiakaspalvelu- ja tehokkuuspuheen kautta. Tämä on johtanut moniin konkreettisiin muutoksiin: osa suomalaisista kirjastoista on siirtynyt tekoälyn hallinnoimiin kokoelmiin, jossa algoritmi oppii tunnistamaan yksittäisten kirjastojen lainausprofiilit ja suuntaamaan sen mukaan aineistoa niihin. Samalla tiedetään, että kulttuurin kuluttaminen kerrostuu luokka-aseman mukaan myös keskiluokkaisena ”makudemokratiana” pidetyssä Suomessa, niin että hyväosaiset kuluttavat kulttuuria yhä laajemmin ja enemmän ja huono-osaiset vähemmän ja yksipuolisemmin - voi olla vaarana, että algoritmi palvelee eri ryhmiä eri tavoin. Hankkeessa kerätään kahdeksaa erilaista suomalaista kirjastoa koskien monipuolinen laadullisia ja määrällisiä aineistoja yhdistävä data, johon sisältyy kirjastojen pitkän aikavälin anonymisoiduista lainaustiedoista koostuva ”big data” ja samojen kirjastojen etnografista havainnointia sekä fokusryhmä- ja asiantuntijahaastatteluja. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa tilastoaineistoa. Kvantitatiivista aineistoa analysoidaan monimuuttujamenetelmillä ja verkostoanalyysin keinoin, kvalitatiivista puolestaan teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia raportoidaan korkeatasoisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa. Aineistojen valossa hanke kysyy, miten algoritmin käyttö kirjastojen kokoelmien hallinnan välineenä vaikuttaa kirjastojen käyttöön ja laajemmin kulttuurisen pääoman sosiaaliseen kerrostumiseen ja millä tavoin kirjastojen perustehtävä toteutuu algoritmien aikakaudella. Se tarjoaa työkaluja hahmottaa paremmin algoritmien roolia julkisessa kulttuurissa, välineitä ymmärtää maun muodostumisen mekanismeja ja onnistuessaan ymmärrystä vaalia suomalaisen kirjaston roolia kulttuurisen yhdenvertaisuuden linnakkeena.