Valtiotieteiden maisteri Salmi Irina

Kohti syvempää luontoyhteyttä – teoreettinen viitekehys uudenlaiselle, varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa sovellettavalle kestävyys- ja ilmastonudgemenetelmälle

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Väitöstyön tavoitteena on koota yhteen useiden tieteenalojen (kuten filosofia, psykologia, neurotiede, taloustiede, kognitiotiede) tutkimustuloksia ja teorioita käyttäen filosofista tutkimusmetodia, “laajaa harkinnan tasapainoa”. Kootun pohjalta ehdotetaan luontoyhteyden syventämiseen perustuvaa uudenlaista nudgemenetelmää ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen tueksi. Tarkoituksena on pyrkiä ratkomaan kohtaanto-ongelmaa, joka syntyy siitä, että pelkkä tiedon jakaminen ei näyttäisi aina riittävän kestävyyskasvatuksen siirtymiseen todellisen arjen valintoihin ja tekoihin. Taloustieteen nudgeteoriaa soveltamalla tähän esitetään ratkaisua, jossa seikkaperäinen teoreettinen viitekehys käytännön sovellusehdotuksineen käsittelee niin lasten ja nuorten luontoyhteyden syventämisen hyötyjä kuin sen mahdollistamisen keinoja. Psykologisten tutkimusten mukaan syvä, kokemuksellinen luontoyhteys näyttäisi korreloivan positiivisesti niin ympäristöystävällisten päätösten ja tekojen, prososiaalisuuden ja myötätunnon, onnellisuuden, hyvinvoinnin kuin fyysisen ja psyykkisen terveydenkin kanssa. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten luontoyhteyden vahvistaminen onnistuu tiedon välittämistä paremmin säännöllisen, kokemuksellisen ja affektiivisen luontokontaktin avulla. Näitä näkökohtia painotti aikanaan myös Jean-Jacques Rousseau, jonka filosofiseen järjestelmään työ teoreettisesti perustuu. Luontoyhteysnudget pyrkivät luomaan lasten ja nuorten kasvatusarkeen säännöllisiä tilanteita, joissa luontoyhteyden syvenemiselle on mahdollisuus. Yhteiskunnan arvojen mukainen kasvatus tarvitsee tiedonvälittämisen tueksi työkaluja, joilla opittua onnistuttaisiin paremmin siirtämään myös käytännön päätöksiin ja toimintaan. Luontoyhteyden syveneminen voisi tukea paitsi ilmasto- ja kestävyyskasvatusta, myös lasten ja nuorten omaa hyvinvointia ja prososiaalista käyttäytymistä.