Kirjaprojekti The Neoconservative Culture Wars: Common Sense Populists in Fractured America

Yhdysvaltojen uuskonservatiivinen älymystö toteutti 1980- ja 1990-luvuilla älyllisen vallankumouksen konservatiivisessa ajattelussa vetoamalla "tavallisten amerikkalaisten" "arkijärkeen" ja vastustamalla sitä kautta intellektuaalisten liberaalien eliittien monikulttuurista relativismia ja hyvinvointivaltioajattelua. Historioitsijat ovat aikaisemmin painottaneet Leo Straussin ja hänen oppilaidensa antimodernistisen filosofian merkitystä uuskonservatiivien maailmankuvan muokkaamisessa. Kirjani esittää että straussilaisten kulttuuripessimismi ja elitismi eivät olleet hallitsevia elementtejä uuskonservatiivien kulttuurikamppailuissa. Uuskonservatiivit löysivät älyllisiä virikkeitä pikemmin skottilaisen filosofian traditiosta eli ajattelijoilta kuten Adam Smith ja David Hume, ja rakensivat näiden avulla positiivisen kuvan "tavallisten kansalaisten" moraalisista ja älyllisistä kyvyistä. Kulttuurisodissa uuskonservatiivit hyödynsivät tätä kuvaa retorisesti vastustaakseen liberaalin älymystön ja poliitikoiden relativistisia ja hyvinvointivaltiota tukevia näkemyksiä. Kirjani kuvaa kuinka johtavat uuskonservatiiviset ajattelijat - Irving Kristol, Gertrude Himmelfarb, James Q. Wilson ja Francis Fukuyama - kehittivät uuden populistisen epistemologian muokkaamalla skottifilosofian traditiota ja sovelsivat sitä amerikkalaisiin instituutioihin ja 1900-luvun lopun liberalismista oletetusti syntyneisiin ongelmiin: perhe, rikollisuus, rotukysymykset ja monikulttuurinen relativismi.