Kasvatustieteen maisteri Harjama Heli

Kestävyys perusopetuksen maailmankäsityksessä. Tutkimuksessa selvitetään perusopetuksen muodostama maailmankäsitys ja tämän kestävyys

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Länsimaisen elämäntavan on todettu tuottavan kestävyysongelmia, kuten ilmastonmuutosta, luontokatoa ja ihmisoikeusongelmia (Kara, 2017; Steffen ym., 2015; Williams ym., 2016). Kasvatuksen kentällä ongelmaan on reagoitu jo vuosikymmenien ajan (Mykrä, 2021; Wolff, 2014), mutta kestävyyskasvatuksen on todettu jäävän epäsystemaattiseksi niin oppilaitosten kuin koulutusjärjestelmän tasolla (Pathan, 2013). Suomalaisten onkin todettu käyttäytyvän yhä kestävyysongelmia tuottavalla tavalla (Salonen ym., 2018), vieläpä suhteellisesti huomattavan suurissa määrin (ks. Salonen & Bardy, 2015). Tämä asettaa kysymyksen perusopetuksemme ajankohtaisesta tilasta. Hedlund-de Wittin (2013, 2104) mukaan kestävyysongelmat ovat ihmisten ja organisaatioiden toimintaa ohjaavien maailmankäsitysten tulosta (ks. myös Laininen, 2019). Vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS, 2016) maailmankäsitys on analysoitu kestävyyden näkökulmasta (Zilliacus & Wolff, 2021), ja opetuksen merkitystä oppilaiden maailmankäsitysten muovautumiseen on tutkittu katsomusaineiden (Kavonius ym., 2015; Kavonius & Ubani, 2020) ja yliopisto-opetuksen (Davis, 2018) piirissä. Perusopetusta kokonaisuutena ei ole tutkittu tämän muodostaman maailmankäsityksen kestävyyden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan perusopetuksen kokonaisuutta tarkastelemalla 9. luokan kaikkien oppiaineiden opetuksen kokonaisuutta, jota alempien luokka-asteiden opetus pohjustaa (vrt. POPS, 2016). Tutkimuksen aineisto tuotetaan etnografisesti (Gordon ym., 2000) 9-luokan oppitunneilla sekä oppilas- ja opettajahaastatteluin. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisen maailmankäsityksen perusopetus muodostaa, ja minkälaiset opettajien maailmankäsitykset ohjaavat opetusta. Tutkimuksessa sovelletaan integroivaa maailmankäsityskehikkoa (integrative worldview framework, Hedlund-de Witt, 2013), jossa tarkastelu kohdistetaan tutkimuskohteen käsityksiin todellisuudesta, ihmisestä, ihmisen roolista maailmassa ja hyvästä elämästä.