Grants and residencies

Research

Kenian Taitavuorten pikkugalagon ja puutamaanin tieteellinen tunnistaminen, uhanalaisuusarviointi ja suojelu

Application summary

Pieni tieteelle kuvaamaton kädellinen, Taitan pikkugalago (Paragalago sp.) ja samoin tieteelle kuvaamaton Taitan puutamaani (Dendrohyrax sp.) elävät Taitavuorten metsien viimeisissä saarekkeissa Keniassa. Nämä metsäsaarekkeet ovat yhteensä vain noin kolme neliökilometriä. On selvää, että molemmat lajit ovat jo lähellä sukupuuttoa. Taitan pikkugalago löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin todettiin sen todennäköisesti olevan uusi laji (Perkin et al. 2002). Löysin lajin uudelleen 2019, jolloin sain myös ensimmäiset valokuvat lajista (Rosti et al. 2020). Tämä pikkuruinen, noin 100g painava, hyvin sosiaalinen kädellinen saalistaa hyönteisiä hyppien ketterästi puunrunkojen välillä. Puutamaanit ovat hämmästyttävästi sukua norsuille ja manaateille. Puutamaanit kiipeilevät puissa kömpelösti kolmen varpaansa avulla ja niillä on jopa pienet syöksyhampaat. Pulleat, 3-5 kg painavat puutamaanit käyttävät lehtiä ravinnokseen. Puutamaanit huutelevat toisilleen latvustossa jatkuvasti ja tutkimuksissani on selvinnyt, ensimmäistä kertaa maailmassa, että puutamaanit myös laulavat kosiolauluja. Nämä laulut ovat pitkiä ja monimuotoisia. Tavoitteenamme on tunnistaa lajit tieteellisesti. Tämä edellyttää muun todistusaineiston ohella DNA-tutkimuksia. Lisäksi selvitämme lajien populaatioiden koot ja elinalueet. Näiden tietojen avulla lajeille voidaan laatia uhanalaisuusluokitukset. Koska uskomme lajien olevan jo äärimmäisen uhanalaisia (CR), tällä on merkittävä vaikutus lajien suojelun edistymiseen. Tutkimus ottaa myös aktiivisen roolin metsien laajentamisessa ja käytävien rakentamisessa metsien välille. Helsingin yliopistolla on jo olemassa suunnitelmat tämän metsittämisen toteuttamiseksi. Uskomme että tutkimuksen ja näiden tuhkimolajien saama suuri julkisuus edesauttaa rahoituksen saamista. Tutkimusrahoitus Koneen Säätiöltä voi pelastaa nämä kaksi lajia sukupuutolta ja samalla tuhansittain muita lajeja.

Väitöstutkimus keskittyi Taitavuorten pikkugalagojen ja puutamaanien suojelubiologiaan. Tutkimuksen yhteydessä julkaistiin seitsemän tieteellistä artikkelia, joista neljä muodostavat väitöskirjan artikkelikokonaisuuden. Tärkeä menetelmä tutkimuksessa oli bioakustiikka, sillä yöeläimet ovat hyvin äänekkäitä, ja toisaalta niitä on vaikea havainnoida korkealta latvuksesta. Taitan pikkugalagot ovat sukupuuton partaalla. Ne ovat vähintäänkin uusi alalaji, mutta DNA näytteen puuttuessa, ja siinä toivossa, että sellainen vielä saadaan, emme kuvanneet sitä tieteellisesti. Taitan puutamaanin tieteellinen kuvaaminen on hyvällä mallilla, koko genomi on analysoitu, ja alustavat tutkimustuloksemme osoittavat se se kuuluu aiemmin kuvaamattomaan sukuun. Puutamaanit ovat norsujen sukulaisia, ja niillä on monia erikoisia sopeumia, kuten laulaminen, josta ei ennen tätä tutkimusta tiedetty lainkaan. Lisäksi tutkimus laajentui Tansaniaan, sillä Itäiset Kaarivuoret, joihin myös Taitavuoret kuuluvat, on eliömaantieellisesti erittäin kiinnostava, ja oli tärkeää selvittää miten muilla Itäisten Kaarivuorten vuorilla elävät puutamaani- ja pikkugalagopopulaatiot eroavat Taitavuorten populaatioista. Näistä tutkimuksista on tulossa vielä useita artikkeleita. Afrikan metsien yönisäkkäissä on useita vielä kuvaamattomia lajeja. Näiden lajien tutkimus on tärkeää, sillä monin paikoin metsät on lähes täysin hävitetty. Metsät suojelevat maaperää ja Afrikassa ne vetävät puoleensa sateita suorastaan käsittämättömällä voimalla. Metsien suojelu on Afrikassa erittäin tärkeä tapa torjua ilmastonmuutosta ja pitää maanosaa asuttavana sekä eläimille että ihmisille.

Back to Grants listing