Grants and residencies

Research and art

Kehollisuus ja taide kielenoppimisessa

Application summary

Tässä monialaisessa, nelivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan kehollisuuden, taiteellisen toiminnan ja kielen yhteenkietoutumia. Tavoitteena on kehittää taiteellisia ja pedagogisia käytäntöjä, jotka aktivoivat ihmisen kokonaisvaltaisesti ja kiinnittävät toiminnan ympäröivään sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaan. Hanke kartoittaa tällaisten käytäntöjen yhteisöllisiä vaikutuksia erityisesti kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa. Hankkeessa tutkitaan, miten kehollinen, taiteellinen lähestymistapa kielen oppimiseen voi kehittää yhteisöjen toimintakulttuuria kohti kokonaisvaltaisuutta. Laajempana tavoitteena on lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaisten, taideperustaisten käytäntöjen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä tuoda tätä merkitystä esille laajasti. Hanke koostuu kolmesta alaprojektista: I: Varhainen kehollinen ja taideperustainen kielen oppiminen; II: Kehollinen ja taideperustainen lähestymistapa kielen oppimiseen kulttuurisesti moninaisissa ryhmissä; ja III: Kehollinen kielenoppiminen moniammatillisena yhteistyönä . Tutkimushankkeen teoreettinen viitekehys nojaa jälkistrukturalistisiin, uusmaterialistisiin ja sosiomateriaalisiin näkökulmiin (esim. Barad 2007; Deleuze & Guattari 1987/2004; Fenwick et al. 2011) sekä näkemyksiin ruumiillis-kehollisesta kognitiosta (embodied cognition, esim. Johnson 2017, Thompson 2007). Metodologisesti hanke paikantuu postkvalitatiivisen, taideperustaisen ja taiteellisen tutkimuksen risteykseen. Se nojaa erityisesti performatiiviseen paradigmaan (Bolt 2016), joka tavoittelee uuden ymmärryksen ja tiedon tuottamisen lisäksi transformatiivista oppimista ja rakenteellista muutosta niissä yhteisöissä, joissa tutkimus tapahtuu. Osallistavan toimintatutkimuksen (Reason & Bradbury 2008) hengessä tutkimusta tehdään ihmisten kanssa ja heitä varten. Työryhmä koostuu väitöskirjatutkijoista, uran eri vaiheissa olevista postdoc-tutkijoista sekä tanssitaiteilijoista ja -pedagogeista.

ELLA-tutkimusprojektin tavoitteena on ollut laajentaa käsityksiä kielestä ja oppimisesta. Lähtökohtana on käsitys kielestä aktiivisena toimintana, kieleilynä. Tällainen kokonaisvaltainen käsitys kielestä on saanut yhä enemmän jalansijaa mm. soveltavassa kielitieteessä. Tutkimuksemme perustuu myös laajaan käsitykseen oppimisesta toimintana, joka aktivoi koko oppijan ja kiinnittää hänet sosiaaliseen ja materiaaliseen ympäristöönsä. Kehollinen kielen oppiminen korostaa kehollisia ja moniaistisia tapoja luoda merkityksiä.

Monitieteinen tutkimusryhmämme on kehittänyt ja analysoinut pedagogisia käytäntöjä, joissa kehollisuus ja taide kietoutuvat kielenoppimiseen. Olemme kohdistaneet huomiomme siihen, miten taide ja kieli ovat kietoutuneet toisiinsa ilmiöinä ja käytännön toimintana. Tällainen lähestymistapa laajentaa ymmärrystä kielen oppimisesta kaikilla koulutustasoilla. Monialainen yhteistyö ja ylirajaiset tutkimusmenetelmät ovat olleet keskeisessä asemassa kaikissa projektin vaiheissa.

ELLA -tutkimusprojekti on tuottanut uutta tietoa siitä, miten taiteellinen toiminta voi tulla kiinteäksi osaksi kehollista kielen oppimista erilaisissa konteksteissa. Sen tulokset ulottuvat kaikille soveltuvista harjoitteista syvällisiin teoreettisiin pohdintoihin, jotka liittyvät ammatillisiin käytäntöihin ja tutkimukseen erityisesti soveltavan kielitieteen, pedagogiikan ja taiteen aloilla. Tulokset valottavat taiteen ja kehollisten menetelmien potentiaalia kaikilla koulutustasoilla.

Kieli on keskeinen elementti kaikessa oppimisessa. Sillä, miten kieli ymmärretään ja miten sitä opetetaan ja käytetään, on suuri merkitys. Haluamme herättää kriittistä keskustelua siitä, miten koulutuksen rakenteet ja opetuksen käytännöt voisivat reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin ja uusimpaan tutkimustietoon joustavammin. Kehollista, taiteellista toimintaa ei tule nähdä erillisenä alueena kielen oppimisessa tai koulutusjärjestelmässä, sillä kieli ja taide ovat toisiinsa kytköksissä monin tavoin.

Back to Grants listing