Grants and residencies

Research

Huippua vai huttua? Talouden asiantuntijoiden käsitykset suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta

Application summary

Hankkeessa tutkitaan näkyvimpien suomalaisten talousasiantuntijoiden käsityksiä suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta. Hanke kysyy, miten julkisuudessa näkyvästi toimivat talouden asiantuntijat arvioivat suomalaisen talouspoliittisen keskustelun tasoa ja omaa rooliaan julkisina vallankäyttäjinä. Onko talouspolitiikasta käytävä keskustelu riittävän monimuotoista? Entä millä tavoin sosiaalisen median nousu on vaikuttanut taloudesta käytävään julkiseen keskusteluun ja esimerkiksi talouden asiantuntijoiden, toimittajien ja yleisön välisiin suhteisiin? Hankkeen tutkimusmenetelminä käytetään näkyville suomalaisille talousasiantuntijoille tehtävää kyselyä sekä teemahaastatteluja, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin talousasiantuntijoiden näkemyksiä. Talouden asiantuntijat käyttävät yhteiskunnallista valtaa - niin politiikan käytännön asiantuntijoina ja tekijöinä kuin julkisina keskustelijoinakin. Talousasiantuntijoista on tullut merkittäviä julkisia intellektuelleja, ja kriitikot puhuvat jopa ekonomistien ja muiden talouden asiantuntijoiden ylivallasta. Tässä tutkimuksessa kysytään näiltä talousasiantuntijoilta, miten he arvioivat julkista talouskeskustelua, sen ongelmakohtia ja omaa rooliaan talousjulkisuudessa.

Hankkeessa tutkittiin suomalaisten talousasiantuntijoiden eli ekonomistien suhdetta mediajulkisuuteen. Hanke selvitti 19 laadullisten teemahaastatteluiden avulla, miten suomalaiset ekonomisti tavoittelevat mediajulkisuutta ja millainen asema julkisuudessa toimimisella on ekonomistien päivittäisessä työssä.

Hankkeessa ilmeni, että mediajulkisuudessa toimiminen ja medianäkyvyyden tavoittelu on keskeinen osa monen ekonomistin arkea. Ekonomisti on usein oman organisaationsa viestinviejä, jonka työtä on edistää organisaation politiikkatavoitteita mediajulkisuuden kautta. Myös ekonomistin työ on siis monin tavoin "medioitunut": median käytännöt ja mediajulkisuuden toimintalogiikkka ovat valuneet vahvasti myös ekonomistin ammatin ytimeen.

Ekonomistin taustaorganisaatio vaikuttaa siihen, missä määrin ekonomistin on työssään mediajulkisuutta tavoiteltava. Siinä, missä työmarkkinajärjestössä työskentelevän ekonomistin on oltavat julkisuuteen hanakasti pyrkivä ekonomisti-viestijä, suhtautuu esimeriksi yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa työskentelevä ekonomisti mediajulkisuuden tavoitteluun usein pidättyväisemmin kuin etujärjestökollegansa. Silti myös akateemiset ekonomistit ovat keskeisiä mediajulkisuuden toimijoita: he pyrkivät olemaan toimittajien käytettävissä ja avaamaan talouden kysymyksiä suurelle yleisölle.

Nykyekonomisti on tutkimushankkeeni tulosten mukaan paitsi talouden myös median ammattilainen. Ekonomisti käyttää sosiaalista mediaa taiten ajatustensa ja usein myös työnantajansa viestien levittämiseen. Ekonomisti tuntee median logiikan ja tietää, millaiseen viestiin toimittajat tarttuvat. Samalla tulokset kertovat ekonomistien episteemisestä vallasta: yhä useampi organisaatio on havahtunut siihen, että tehokas tapa vaikuttaa osallistua julkisiin debatteihin ja politiikan kehystyksiin on puhua nimenomaan taloustieteen kieltä.

Back to Grants listing