Esoteerisen ja filosofisen ajattelun suhde 1800-luvulta nykypäivään

Application summary

Hankkeeni tutkii esoteerisen ja filosofisen ajattelun suhdetta 1800-luvulta nykypäivään. Lähestyn esoteriaa erityisesti Antoine Faivren määritelmän mukaisesti omana ajattelun muotonaan, joka sisältää piirteitä niin tieteellistä ja filosofisesta kuin taiteellisesta ja uskonnollisestakin ajattelusta palautumatta kuitenkaan mihinkään näistä. Toisaalta nojaan Wouter Hanegraaffin esitykseen, jonka mukaan ajatussuuntaukset kuten alkemia, hermetismi ja teosofia alkoivat määrittyä ”esoteerisina” valistuksen aikakaudella, jolloin niistä tuli legitiiminä pidetyn tieteen, filosofian ja teologian ”torjuttu Toinen”, joka sijoitettiin taikauskoisena pidettyyn menneisyyteen ja suljettiin ulos järkevänä pidetyn ajattelun piiristä. Tutkimuksessani osoitan, että (1) filosofinen ja esoteerinen ajattelu ovat kuitenkin aina olleet huomattavasti läheisemmässä vuorovaikutuksessa keskenään kuin yleisesti tiedostetaan, ja (2) esoteerista ajattelua voitaisiin hyödyntää nykyfilosofiassa myös paljon nykyistä laajemmin. Hanke koostuu seitsemästä kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista, joista kaksi ensimmäistä valmistuu ennen apurahakauden alkua. Kirjoittamattomista artikkeleista kahdessa ensimmäisessä tutkin esoteerisia vaikutteita feministisessä ja poliittisessa filosofiassa sekä osoitan uusia mahdollisuuksia esoterian hyödyntämiseen näissä yhteyksissä. Kahdessa seuraavassa artikkelissa tutkin esoteerisia vaikutteita saksalaisessa idealismissa ja lähestyn tältä pohjalta esoterian ja filosofian suhdetta yleisemmin. Viimeisessä artikkelissa taas paneudun suoraan esoterian ja filosofian suhteeseen ja perustelen tarpeen huomattavasti nykyistä laajemmalle filosofiselle esoterian tutkimukselle. Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa osana sen painopistettä uskonnonfilosofiassa.