Filosofian maisteri Sarhemaa Maria

75000 €

Ei(kö) nimi miestä pahenna. Etunimien appellatiivistuminen suomen kielessä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Onko kohteliaampaa kutsua toista uunoksi kuin urpoksi? Miksi laukusta saattaa löytyä taskumatti eikä vain taskupulloa? Voiko baarimikko olla nainen tai lappuliisa mies? Voiko mikä tahansa nimi saada kuvaavan merkityksen? Entä voiko nimen kantama sivumerkitys jopa vaikuttaa Urpon tai Jonnen identiteettin? Väitöstutkimuksessani etsin vastauksia näihin ja muihin etunimien appellatiivistumista koskeviin kysymyksiin. Tähänastinen tutkimukseni osoittaa, että yhdyssanan osana appellatiivistuneet etunimet ovat usein tavallisia suomalaisia miehennimiä (maajussi) ja toisinaan naisennimiäkin (parkkipirkko). Appellatiivistuneiden nimien käyttö on osittain sukupuolittunutta: nainen voi olla baarimikko, kun taas miehestä käytetään lappuliisan sijaan uudismuodostetta lappulasse. Artikkeliväitöskirjassani tarkastelen etunimien appellatiivistumista pääosin kognitiivisen semantiikan viitekehyksessä. Tutkin, mitä appellatiivistuneet ilmaukset tarkoittavat ja millaisissa rekistereissä ja konteksteissa niitä käytetään. Tarkastelen myös appellatiivistuneen nimen vaikutusta nimenkantajansa identiteettiin. Fennistiikassa appellatiivistumisen tutkiminen on aiemmin jäänyt pro gradu -töihin, joten väitöskirjani on ensimmäinen laaja kuvaus appellatiivistumisesta kielenilmiönä.