Tutkijatohtori Tiekso Tanja

Autiomaiden ääni – kokeellinen säveltäminen hiljaisuuden jälkeen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Tutkimus kuuntelee äänen autiomaita: jälkiteollisia, maanalaisia, tuhon jälkeisiä ja vaiennettuja ei-ihmisen ääniä. Kokeellisen säveltämisen tulevaisuutta hahmotellaan pohtimalla uudelleen subjektin ja objektin, inhimillisen ja ei-inhimillisen, elollisen ja elottoman välisiä suhteita. Kuunteleminen toimii tutkimuksen taiteellisena ja tieteellisenä metodina ihmisen kriisiytyneen ympäristösuhteen tarkastelussa. Kuunteluun opastaa Pauline Oliveroksen (1936–2016) kehittämä säveltäjän ääniharjoite syväkuuntelu, jonka metodologisia mahdollisuuksia tutkimuksessa harjoitellaan, laajennetaan ja sovelletaan. Tutkimus kyseenalaistaa kokeellisen säveltämisen jähmettyneen hiljaisuuden paradigman (Cage) ja esittää ajatuksen toiseuksia kuuntelevasta säveltämisestä. Sen teoreettisen viitekehyksen muodostavat posthumanistinen ja poststrukturalistinen feminismi (Cixous, Haraway & Braidotti). Tutkimusta motivoi siirtymävaiheen eetos, johon liittyy voimakas ympäristöhuoli ja pyrkimys ihmisten ja lajien välisten eriarvoisuuksien kitkemiseen, myös tarve ajattelun ja tieteellisten ja taiteellisten käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun ja uudistamiseen. Tutkimus kysyy: Miten säveltäminen kuuntelee toiseuksia? Millaista tietoa voimme saada toiseuksia kuuntelemalla? Miten säveltäjäsubjekti toiseuksien kuuntelemisessa määrittyy? Miten toiseuksia kuunteleva säveltäminen voi luoda toisenlaisia tulevaisuuksia?