Filosofian maisteri, taidehistoria Meskus Suvi

Arkkitehtuuri terveyden rakentajana – Antiikin terveyskäsitysten vaikutus suomalaiseen arkkitehtuuridiskurssiin vuosina 1900–1960

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen

Väitöskirjassa tutkin, kuinka hippokraattis-vitruviaanista perintöä oleva käsitys asuinympäristön ja terveyden suhteesta vaikutti suomalaiseen hyvinvointia koskevaan arkkitehtuuridiskurssiin vuosina 1900–1960. Tavoite on tuoda esiin hyvinvointia tuottavan arkkitehtonisen ajattelun pitkä historia. Käsitys asuinympäristön hyvinvointivaikutuksista pohjaa hippokraattiseen lääketieteeseen ja humoraalioppiin. Vitruvius (aktiivinen n. 30–20 eaa.)vakiinnutti antiikin lääketieteen ja sen ympäristösuhteen osaksi arkkitehtonista ajattelua ja asetti lääketieteen ymmärryksen osaksi arkkitehdin osaamista. 1400-luvulla alkoi tätä mallia seurannut arkkitehtuuritutkielmien perinne, joka jatkui 1800-luvulle ja kuljetti hippokraattis-vitruviaanisen ajattelun uudelle ajalle. 1800-luvun lopulla lääketieteen kehitys muutti 2000 vuotta vallinneet terveyskäsitykset. Uusi, moderni hygieniakäsitys nosti asuinolot keskiöön ja terveydestä muodostui yksi tärkeimpiä moderniin arkkitehtuuriin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimus kysyy 1)millaisia hyvinvointikäsityksiä arkkitehtuuriin liitettiin vuosien 1900–1960 asumista koskevissa arkkitehtuuridiskursseissa, 2)millaisia samankaltaisuuksia ja suhtautumistapoja diskursseista on tunnistettavissa suhteessa hippokraattis-vitruviaaniseen perintöön, 3)millaista ympäristösuhteen muutosta 1900–1960-luvun asumista koskevat hyvinvointikäsitykset kuvastavat verrattuna antiikin perintöön. Tutkimuksessa pohdin terveyskäsitysten vaikutuksia ympäristösuhteeseen ja ympäristösuhteen vaikutuksia asumisen saamiin hyvinvoinnin merkityksiin. Tutkimuksen kohde on asumista koskeva arkkitehtuurin alan kirjoittelu ja aineiston analyysimenetelmänä diskurssianalyysi. Tutkimus edustaa historiantutkimuksen kielellistä suuntausta ja sosiaalisen konstruktionismin realistista muotoa. Taidehistorian näkökulman lisäksi tutkimus on aatehistoriallista. Lisäksi analysoin keskeisten käsitteiden kuten terveys ja hygienia, ajallisia merkityksiä historiallisen semantiikan mukaisesti.