Kirjailija Pietarinen Tuukka

Alkupiste-runoteoksen kirjoittaminen

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen

Kirjoittamisen aiheiksi ovat vakiintuneet teknologian ja luonnon suhde sekä identiteetti ja itseymmärrys. Pidän näitä aiheita tärkeinä sekä nykyhetkessä, jossa ihmisen ja ympäristön suhde problematisoituu jatkuvasti pakottavammilla tavoilla, että pidemmässä aikakäsityksessä. Teknologia ja ympäristön muokkaaminen ovat olleet osa inhimillistä todellisuutta ruoan kypsentämisestä ja vaatteiden käyttämisestä lähtien. Myös kieli itse muodostaa eräänlaisen teknisen proteesin, eikä biologisen organismin evoluutivisesti kehittyneitä elimiäkään ole vaikeaa hahmottaa teknisinä välineinä. Muodollisesti teos koostuu pääasiassa proosarunoista ja -fragmenteista. Näiden kahden lajityypin rajaa käydessä merkitseväksi tulevat teoksellinen jatkuvuus ja toisaalta katkokset siinä. Kirjoittaessa törmään jatkuvasti tilanteisiin, joissa kaksi erillistä tekstiä sulautuu lähes saumattomasti yhdeksi ja toisaalta runo, jonka on kirjoittanut yhdeksi, hajoaa pitkin teosta useille eri aukeamille. Olen kiinnostunut siitä, miten irrallisten katkelmien tuominen toistensa läheisyyteen rinnastaa ne toisiinsa ja avaa uusia tulkinnallisia avaruuksia. Käsikirjoituksen kieli on pääasiassa aforistista sekä narratiivista yleiskieltä, jossa on upotettuna runollisia tiivistymiä. Lisäksi lainaan jonkin verran luonnontieteiden kieltä, en kuitenkaan itsetarkoituksellisesti, vaan niin, että se palvelee teoksen argumenttia. Lisäksi jotkin poettiset ideat löytävät työssäni ilmaisun matemaattisista merkintätavoista. Käsikirjoituksen mottona on kirjoitushetkellä mukaelma unkarilaisen fysiologin Albert Szent-Gyorgyin sitaatista: "Mitä on elämä, paitsi elektroni etsimässä paikkaa, jossa levätä."