Kokopäivätoiminen taiteellinen työskentely, uusi teos yksityisnäyttelyyn Galleria MAA-tilaan sekä Helsinki Biennaaliin

Application summary

Tutkin taiteen keinoin saamelaisen alkuperäiskansan luontosuhdetta ja sitä, miksi saamelaisten perinteinen luontosuhde, tapa käyttää maitaan, on jatkuvassa konfliktissa teollisen maankäytön sekä luonnonsuojelupolitiikan kanssa. Taustalla on mielestäni laajempi filosofinen ilmiö, jossa on kyse kulttuurin suhteesta tilaan ja aikaan. Keskeisenä erona voi pitää esimerkiksi sitä, käsitetäänkö luonto osaksi omaa elinpiiriä, vai ikään kuin ulkoisena elementtinä tai tilana, jonne mennään virkistäytymään, tai josta hyödynnetään luonnonvaroja. Alkuperäiskansan luontosuhteessa luonto on välittömästi läsnä ja siksi se täytyy ottaa koko ajan huomioon. Suhteessa aikaan tämä ero näkyy esimerkiksi lineaarisena tai syklisenä aikakäsityksenä. Kirjallisuudessa on alkuperäiskansojen kohdalla puhuttu myös ajattomasta aikakäsityksestä. Rajattoman kasvun mallissa täytyy aikakäsityksen olla lineaarinen. Nykyaikainen teoreettinen fysiikka pitää aikaa yhdestä suurimmista mysteereistä fysiikan tutkimuksessa. Esimerkiksi italialaisen, ajan luonteeseen perehtyneen fyysikko Carlo Rovellin mukaan ajan olemassaolo riippuu tarkastelun tarkkuudesta tai sumeudesta. “Jos havaitsen asioiden mikroskooppisen tilan, menneisyyden ja tulevaisuuden välinen ero katoaa.” Suhde luontoon, suhde aikaan ja tilaan, ovat ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä ihmiskunnalle tässä ajan hetkessä, jota elämme, keskellä kiihtyvää ilmastonmuutosta ja kuudetta sukupuuttoaaltoa. Alkuperäiskansojen tila- ja aikasuhteen tutkiminen taiteen keinoin antaa mahdollisuuden muuttaa perspektiiviämme tavalla, jolla voi olla mullistavia vaikutuksia näiden haasteiden kanssa kamppailuun.