Grants and residencies

Arts

Swimming, floating

Ponnistan jaloillani kaakeliseinästä ja sukellan turkoosiin veteen. Kuplat purkautuvat suustani ja kauhon käsilläni vettä. Kaikki hidastuu hetkeksi. Pian nousen pintaan ja korviini kantautuu vesijumpan taustalla soiva musiikki. Painan pääni takaisin pinnan alle ja liu’un turkoosiin klooriseen syliin. Palasin uimahalliin vuosien tauon jälkeen ja rakastuin uimiseen heti. Minua viehättää uimahallien samankaltainen arkkitehtuuri, kloorisen veden tuoksu, sekä erityisesti kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa. Uimahallit ovat edullisuutensa vuoksi miltei kaikille saavutettavia paikkoja ja ne mahdollistavat monille keholle lempeän tavan liikkua. Ne ovat hyvin arkisia paikkoja, mutta samalla rentouttava vesi ja kylpylämainen tunnelma vievät mielen jonnekin arjen ulottumattomiin. Käsittelen uimahallikäynneilläni esiin nousseita aiheita maalaustaiteen keinoin. Swimming, floating -hanke toteutetaan vuoden 2023 aikana, ja teokset esitetään vuonna 2024 yksityisnäyttelyssäni. Sarjan teoksissa käsittelen aihetta kuvaamalla yksityiskohtia tai pysäytyskuvia uimahallireissuiltani keräämistä kokemuksista. Haluan käsitellä teoksissani uimista, ja erityisesti uimahalleja, sillä minua kiinnostaa aiheen arkisuus ja tuttuus. Meillä kaikilla on varmasti kokemuksia uimahallissa käymisestä, eivätkä kaikki niistä ole varmastikaan positiivisia. Haluan teosteni kautta tuoda esille omaa paluutani uimahalleihin vuosia kestäneen tauon jälkeen. Haluan tutkia, miten maalaustaiteen keinoin voin tuoda esille aistikokemuksiani vedessä tai uimahallien tunnelmaa. Miten kuvata pistelevää tunnetta jaloissa, kun astuu kylmäaltaaseen, tai rentouttavaa hetkeä eukalyptuksen tuoksuisessa höyrysaunassa? Uiminen on hyvin kehollinen laji, ja uimahalleissa puolipukeiset tai alastomat kehot ovat koko ajan esillä. Teoksissani tutkin myös suhdetta omaan kehooni ja sitä, miten uimahallissa käyminen on siihen vaikuttanut.

Sain apurahan Koneen Säätiöltä teossarjan Swimming, Floating työstämiseen. Teossarjassa käsittelen uimahallikäynneilläni esiin nousseita aiheita maalaustaiteen keinoin, kuvaamalla yksityiskohtia tai pysäytyskuvia uimahallireissuiltani keräämistä kokemuksista.

Työstin teossarjaa jo hakiessani apurahaa ja pidin pienen näyttelyn Porissa Poriginal Gallerian alakerrassa ennen kuin tiesin apurahan myöntämisestä. Olin ajatellut jatkavani teossarjan parissa näyttelyn jälkeen, vieväni sarjaa pidemmälle ja uusiin suuntiin. Apurahakauden ensimmäisen puolen vuoden ajan kypsyttelin ajatuksia uimahallisarjan jatkamisesta ja vierailin useissa pääkaupunkiseudun uimahalleissa. Olin kuitenkin maalannut edellisenä syksynä niin paljon turkoosinsävyisiä uimahalliteoksia, ettei värimaailma enää kiehtonut. En enää keksinyt uutta maalattavaa ja aiempien aiheiden toistaminen tai eteenpäin vieminen tuntui turhalta. Olin taiteellisessa kriisissä. Lopulta päätin hylätä uimahalliteeman ja keskittyä maalaustyylini uudistamiseen.

Aloin karsia maalausteni yksityiskohtia ja pelkistää väripintoja. Kiinnitin yhä enemmän huomiota sävyjen valitsemiseen ja sommitelmien hiomiseen. Virittelin ja vaihdoin värisävyjä niin kauan, että vierekkäiset sävyt alkoivat väristä verkkokalvoilla. Rajasin myös teoksia eri tavoilla – joskus teoksista tuli miltei abstrakteja, kun rajasin ne niin tiukasti yksityiskohtiin. Huomasin taas nauttivani taiteen tekemisestä ja haasteista, joita uudet työskentelytavat toivat eteeni. Maalauksissa kuvasin arkisia huomioita, sekä jokapäiväisiä sattumuksia. Teokset olivat esillä vuonna 2024 yksityisnäyttelyssäni Soft Light, Galerie Forsblomin studiossa.

Vaikka hylkäsinkin apurahan alkuperäisen teeman, oli apuraha ja sen turvin taiteellinen työskentely hyvin tärkeää. Oli ihanaa päästä keskittymään täysillä taiteelliseen työhön ja antaa taiteen mennä kohti uusia suuntia. Aika opetti minulle paljon työskentelystäni ja siitä, millainen työskentelytapa minulle sopii.

Back to Grants listing