Grants and residencies

Research

Päätöksenteon rationaalisuus ja vinoumat rekrytoinnissa ja rekrytointisyrjinnässä – miten tekoäly voi korvata ihmisen?

Application summary

Väitöskirjatutkimukseni päämäärä on tarjota tieteenfilosofinen näkemys työelämässä esiintyvän rekrytointisyrjinnän selittämisestä ja arvioida syrjinnän estämiseksi kehitettyjä ratkaisumalleja. Tutkin siis ensinnäkin sitä, miten rekrytointisyrjintä käsitteellistetään ja miten syrjintää selitetään eri tieteenaloilla. Tarkoituksenani on kriittisesti analysoida ja vertailla taloustieteen, sosiaalipsykologian ja organisaationtutkimuksen taustaolettamuksia siitä, millainen on toimija, joka syrjii rekrytointipäätöksissään. Missä määrin syrjivä toimija on rationaalinen ja miten rationaalisuus määrittyy eri tieteenaloilla? Onko syrjintä paitsi moraalisesti paheksuttavaa myös merkki irrationaalisuudesta? Jos syrjintä on osoitus inhimillisestä irrationaalisuudesta, niin ovatko rationaaliseksi mielletyt tekoälysovellukset hyviä ratkaisuja työelämän päätöksenteossa havaittuun syrjintään? Tutkimukseni lopputulos tulee olemaan vertaisarvioiduista artikkeleista koostuva englanninkielinen väitöskirja, joka haastaa myös julkisessa keskustelussa ja liike-elämäkirjallisuudessa esiintyvät liialliset yksinkertaistukset siitä, mistä työelämäsyrjinnässä on kyse ja miten se tulisi ratkaista. Tutkimusmenetelminä käytän sosiaalisesta epistemologiassa kehitettyjä tieteellisten julkaisujen analysoimisen menetelmiä ja viitekehyksiä, joiden avulla voidaan tieteenfilosofisesti eritellä arvojen vaikutusta tieteellisen tiedon muotoutumiseen. Tieteenalaesimerkkejä koskevien tapaustutkimusten kautta tarkastelen, miten tieteenalojen taustaolettamukset inhimillisen ja tekoälyn toteuttaman päätöksenteon luonteesta, rationaalisuudesta ja syrjinnän moraalisesta paheksuttavuudesta vaikuttavat näiden tieteenalojen tutkimustulosten tulkintaan ja siihen, millaisia ratkaisuja syrjintään eri tieteenalojen kautta voidaan hahmottaa.

Väitöskirjatutkimukseni päämäärä on tarjota tieteenfilosofinen näkemys työelämässä esiintyvän rekrytointisyrjinnän selittämisestä ja arvioida syrjinnän estämiseksi kehitettyjä ratkaisumalleja.
Väitöskirjani otsikko on Technologies of (anti)-discrimination: perspectives from the philosophy of social and behavioral sciences.

Väitöskirjani koostuu kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista. Artikkelit käsittelevät teknologioita, joilla erityisesti rekrytointisyrjintään on pyritty puuttumaan. Näitä teknologioita ovat rekrytointia varten kehitetyt tekoälyteknologiat sekä psykososiaaliset teknologiat kuten implisiittisten vinoumien koulutukset, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisen tekemiin rekrytointipäätöksiin. Kaikissa artikkeleissani käsittelen sitä, miten erilaisia syrjinnän ehkäisemiseksi kehitettyjä teknologioita pyritään tiedollisesti oikeuttamaan yhteiskuntatieteelliseen ja käyttäytymistieteellisen tiedon avulla sekä tutkin kriittisesti sitä, mitä tiedollisia ja myös poliittisia puutteita näihin oikeuttamispyrkimyksiin sisältyy.

Väitöskirjatyöni tarjoaa uudenlaisia näkökulmia keskusteluihin tekoälyn etiikasta, sillä tutkin kriittisesti argumentteja ihmisten toiminnan irrationaalisuudesta ja vinoutuneisuudesta, joilla inhimillisen päätöksenteon korvaamista tai täydentämistä tekoälyllä usein perusteellaan. Lisäksi väitöstyöni valottaa pitkiä historiallisia jatkumoita, joilla käyttäytymistieteellistä tietoa on käytetty päätöksentekoa väitetysti parantavien kaupallisten rekrytointiteknologioiden oikeuttamiseen. Keskeinen jännite näissä oikeuttamispyrkimyksissä on se, että käyttäytymistieteitä hyödyntävien rekrytointiteknologioiden kuten älykkyystestaamisen on samanaikaisesti väitetty sekä torjuvan syrjintää että aiheuttavan syrjintää. Väitöstyössäni osoitan, miten nämä jo 1900-luvulla muodostuneet kiistat ovat periytyneet väittelyihin kaupallisten rekrytointitekoälysovellusten politiikasta ja tiedollisesta oikeuttamisesta.

Back to Grants listing