Grants and residencies

Research and art

Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaaliaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle

Application summary

Vuonna 1937 nykymuodossaan ensimmäisen kerran esitelty ja vuodesta 1949 lähtien Suomessa universaaliksi etuudeksi muodostunut äitiyspakkaus on kaikille suomalaisille tuttu hyvinvointi-innovaatio, jonka terveydelliset vaikutukset ovat kiistattomat. Samalla äitiyspakkauksesta on tullut hyvinvointivaltion yksituumaiselta näyttävä symboli. Hankkeessamme tarkastelemme äitiyspakkauksen sosiomateriaalista historiaa pakkauksen sen universaaliuteen pohjaavaa narratiivia moniäänisempänä ja ristiriitaisempana. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat sosiomateriaalisuus ja tunne-esine. Kontekstistaan irrotettuna esineenä äitiyspakkaus on pahvilaatikko, joka sisältää tarvikkeita vastasyntyneen hoitoon. Kuitenkin heti kun pakkaus annetaan pienokaistaan odottaville vanhemmille, se latautuu emotionaalisilla merkityksillä. Äitiyspakkaus tunne-esineenä toimii yksilön emootioiden tason ohella kollektiivisesti. Tässä laajemmassa sosiomateriaalisessa tarkastelussa äitiyspakkaukseen kytkeytyy valtava määrä erilaisia arvoja ja merkityksiä. Tutkimusprojektimme tarkastelee sekä yksilöllisiä että jaettuja, paikoin ristiriitaisia kokemuksia äitiyspakkauksesta historiantutkimuksen ja teatteritaiteen keinoin. Tutkimuksessa huomioidaan inklusiivisesti valtaväestön ja vähemmistöjen sekä kaupunkien ja maaseudun kokemukset. Teoreettisemmalla tasolla hanke tarkastelee, mitä äitiyspakkauksen historian kautta voi sanoa materiaalisuuden, muistin, tunteiden ja kokemuksen yhteyksistä.

Vuonna 1937 nykymuodossaan ensimmäisen kerran esitelty äitiyspakkaus on kaikille suomalaisille tuttu hyvinvointivaltion esine. Hankkeessamme tarkastelimme äitiyspakkausta tunteiden ja kokemuksen historian, sosiomateriaalisuuden, arkipäiväisen nationalismin sekä hyvinvointivaltion historian näkökulmista. Äitiyspakkaus on institutionaalinen esine, jonka avulla hyvinvointivaltiokansakunta on tuottanut ja toisintanut hyvän kansalaisuuden malleja ja merkityksiä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sen avulla instituutioiden ja asiantuntijoiden kehystämät diskurssit on tehty pitkälti huomaamattomiksi osana suomalaisperheiden arkipäivää. Äitiyspakkaus tulee konkreettisesti ihmisten koteihin, osaksi arkipäiväisiä ja ylisukupolvisia vanhemmuuden ja vauvanhoidon käytänteitä. Samoin kansalaiset itse ovat äitiyspakkauksen kautta tuottaneet, kuluttaneet ja muovanneet hyvinvointivaltioon ja kansakuntaa kiinnittyviä merkityksenantoja. Äitiyspakkaus on tuottanut vastasyntyneen hoitoon kytkeytyviä rutiineja ja rytmejä sekä jaettua kokemusta suomalaisesta vanhemmuudesta ja hyvinvointivaltiokansakunnasta. Siihen on liitetty esimerkiksi ylisukupolvisuuden, tasa-arvon, kuluttajuuden ja kansallisen erityisyyden kokemuksia.

Hankkeen tutkijat Henrik Mattjus ja Jenni Räikkönen sekä hankkeen vastuullinen johtaja Tanja Vahtikari ovat kirjoittaneet edellä mainituista teemoista useita tieteellisiä ja yleistajuisia artikkeleita sekä esitelleet niitä erilaisissa yhteyksissä. Hanke toteutti yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa muistitietokeruun “Äitiyspakkausmuistoja”. Hankkeen taiteilijat Hanna Vahtikari ja Elina Ylisuvanto toteuttivat kaksi soveltavan teatterin työpajakokonaisuutta Kestilän avovankilassa. Taideosuus huipentui hankkeen taiteilijoiden yhdessä Kestilän avovankilan naisten kanssa suunnittelemaan esitykseen "Naisten vuoro" Oulun kaupunginteatterissa (26.4. 2023). Tieteen ja taiteen yhdistävä sosiomateriaalinen näkökulma toi esille äitiyspakkauksen moniäänisyyden.

Back to Grants listing