Grants and residencies

Research

Ihmiskone: työn filosofia koneiden ja automaation maailmassa

Application summary

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime vuosina noussut usein esiin ajatus työn luonteen radikaalista muutoksesta lähitulevaisuudessa. Julkisuudessa esiintyvät keksinnöt, kuten kuljettajattomat autot tai talojen 3D-tulostaminen, tarjoavat ikkunoita tulevaisuuden teknologioihin, joiden leviäminen muuttaa yhteiskuntiamme monilla tavoilla. Samalla uusiin teknologioihin liitetyt odotukset ovat mielenkiintoisella tavalla ristiriitaisia: yhtäältä uudet koneet, lisääntyvä automaatio, digitalisaatio ja tekoäly sekä robotit herättävät huolta teknologisesta työttömyydestä ja toimeentulon menettämisestä, toisaalta ne antavat toivoa paremmasta elämästä ja lisääntyneestä vapaa-ajasta. Tutkimuksessa tarkastellaan työn muutosta ja koneiden ja automaation vaikutusta työn luonteeseen hyödyntäen kriittisesti filosofisia ajatuskokeita ja yhteiskuntatieteellisiä teorioita sekä malleja. Tutkimuksessa kehiteltävän käsiteellisen viitekehyksen avulla eritellään koneiden ja automaation käyttöönoton ristiriitaisia vaikutuksia eri ihmisryhmien asemaan yhteiskunnassa. Samalla tarkastellaan ihmistyön erityisluonnetta ja kapitalismin rajoja hyödyntäen filosofisia ajatuskokeita. Tutkimus osallistuu työn tulevaisuutta koskevaan keskusteluun puolustaen pyrkimystä palauttaa ihmisten kollektiivisesta hallinnasta karanneet yhteiskunnalliset prosessit takaisin heidän tietoiseen hallintaansa ja tarjoaa argumentatiivisia välineitä puolustaa ihmisten oikeutta mielekkääseen työhön ja runsaaseen vapaa-aikaan.

Viime vuosina kehittyneet uudet teknologiat ovat tuomassa automaation teollisuudesta lisääntyvässä määrin myös palveluiden ja tietotyön piiriin eli juuri niille aloille, joille koneiden jalostuksesta ja alkutuotannosta vapauttamat työläiset ovat aiemmin pääasiassa siirtyneet. Tutkimuksen lähtökohtana on työn luonteen muutos nykyisessä pitkälle teollistuneessa, koneita ja automaatiota hyödyntävässä, kapitalistisessa tuotannossa. Tämä on mahdollista tarkastelemalla työn käsitteen sekä koneiden ja työn välisen suhteen historiaa pitkällä aikavälillä.

Työn poliittisen filosofian näkökulmasta on keskeistä erottaa tavat, joilla työ organisoidaan ja
tavat, jolla työ käsitteellistetään. Filosofia on jo luonteensa vuoksi ensisijaisesti kiinnostunut jälkimmäisestä, työn käsitteestä. Tässä tutkimuksessa työtä lähestytään yhtäältä yhteiskunnallisena välttämättömyytenä ja toisaalta inhimillisenä tapana osallistua yhteiskuntien toimintaan. Yhteiskunnallinen työnjako käsitteellistetään modernin yhteiskunnan toimintaa järjestäväksi perusrakenteeksi, joka määrittää ja välittää luokkarakenteen ja valtion kaltaisten instituutioiden ohella olennaisesti yhteiskuntien toimintalogiikkaa.

Tutkimus tarttuu käynnissä oleviin muutosprosesseihin ja päivittää työn filosofiaa vastaamaan jo keskuudessamme olevaa tulevaisuutta. Kysymys työn luonteen muutoksesta sekä koneiden ja automaation vaikutuksesta siihen liitetään tutkimuksessa johdonmukaisesti yhteiskunnallisten instituutioiden historiallisten syntyehtojen ja rakenteellisten uusintamisehtojen tarkasteluun. Työn luonteen muutoksen ymmärtäminen edellyttää myös sellaisia käsitteellisiä välineitä, joilla eri suuntaan vaikuttavia ja keskenään ristiriitaisia yhteiskunnallisia voimia voidaan eritellä ja niiden yhteisvaikutusta arvioida systemaattisesti. Tutkimuksessa luodaan käsitteellinen viitekehys, joka kykenee erottelemaan toisistaan työn yleiset ylihistorialliset ja työn erityiset historiallisista tuotantoehdoista riippuvat määreet.

Back to Grants listing