Luonnollista ja keinotekoista. Värin muuttuvat merkitykset valokuvauksen historiassa

Valokuvien historian tutkimusta on Suomessa vähän, eikä värivalokuvien historiaa ole tutkittu juuri lainkaan. Kuvien tarkastelu taiteena ei pääosin sovellu värivalokuviin, joten sen kohdalla onkin keskitytty teknologioiden kehitykseen. Värivalokuvauksen käytännöt, värillisyyden saamat merkitykset ja siihen liittyneet arvot ovat jääneet huomiotta. Kolmivuotisessa tutkimuksessani tarkastelen värikuvien teknologioita materiaalisuutena, joka ohjaa ja muovaa kuvien tuotantoa, kulutusta ja esitystapoja. Kuvien (ja kuvaajien) materiaalisuus suuntaa huomion arkeen ja käytäntöihin, jotka puolestaan toimivat avaimina kuviin liittyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin arvoihin ja merkityksiin. Materiaalisuuden huomioiminen on suomalaisessa valokuvahistorian tutkimuksessa uusi lähestymistapa. Tutkimukseni onkin monitieteinen ja monimetodinen: hyödynnän taidehistorian, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen, kulttuurihistorian ja populaarikulttuurin tutkimuksen teorioita ja metodeja. Tutkimus tuottaa uutta tietoa värivalokuvauksen aineistoista, kuvaajista ja kuvien käyttötavoista, ja samalla se valottaa mustavalkokuvauksen itsestäänselvyyksiä aiemmasta poikkeavasta näkökulmasta. Tutkimus antaa välineitä myös muistiorganisaatioiden käyttöön. Digitalisaatio onkin herättänyt huomaamaan materiaalisuuden valokuvien yhtenä ulottuvuutena. Lisäksi tutkimus auttaa näkemään myös nykyvalokuvauksen historiallisuuden ja pohtimaan valokuviin liittyviä arvoja ja merkityksiä.

Tutkin postdoc-tutkimuksessani värin muuttuvia merkityksiä suomalaisen valokuvauksen historiassa. Syksystä 2015 työskentelin aiheen parissa viiden kuukauden ajan, kunnes työskentelyni määräaikaisena Turun yliopiston taidehistorian oppaineessa alkoi. Seuraavan kerran palasin tutkimuksen pariin syksyllä 2018, kunnes taas työskentelin Turun yliopiston taidehistorian oppiaineessa syksystä 2019 vuoden 2020 loppuun. Vuoden 2021 alusta työskentelin jälleen tutkimuksen parissa kauden loppuun toukokuuhun 2022 asti. Tutkimuskausien rikkonaisuus osaltaan haittasi tutkimuksen etenemistä, mutta katsoin määräaikaiset taidehistorian yliopisto-opettajan tehtävät kannaltani oleellisiksi. Tutkimuskausien tuotoksena on kuusi tieteellistä artikkelia (joista yksi ilmestyy 2023 alussa), yksi kirja-arvio sekä väri ja historia -aiheisen tieteellisen julkaisun teemanumeron toimittaminen. Lisäksi osallistuin esitelmällä kahteen kansainväliseen taide- tai valokuvahistorian alan konferenssiin. Kaikki suunnitellut osa-artikkelit eivät toteutuneet, mutta toisaalta pystyin tarttumaan hankkeisiin, joita en ennalta ollut osannut suunnitellakaan. Tutkimuskauden aikana valokuvien värin materiaalisuuden tutkailu suuntautui aiottua enemmän värien ja ruumiillisten kokemusten ja tunteiden tarkasteluun, mutta olen tyytyväinen käänteeseen itse. Lisäksi olen pystynyt tavoittelemallani tavalla perehtymään laajasti eri aikakausien värivalokuvien tekniikoihin, värivalokuvauksen käytäntöihin ja väriin liittyneisiin arvostuksiin.