Merenneitojen maa, meidänlaistemme kirkko: Zinaida Gippiuksen “queer”, spatiaalisesta näkökulmasta

Application summary

Zinaida Gippius (1869-1945) oli venäläisen hopeakauden symbolistiseen liikkeeseen kuuluva runoilija, joka on tunnettu myös sukupuolta ja seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoituksistaan. Hanke tutkii yhtäältä hänen runoudessaan, draamassaan ja päiväkirjoissaan ilmenevää ajatusta queer-tilasta tai "vaihtoehtoisesta tilasta", joka voi olla konkreettinen, spirituaalinen tai myyttinen, toisaalta tämän ajattelun suhdetta hänen sosiaaliseen ympäristöönsä, ennen kaikkea Mir Iskusstva –taiteilijaryhmään (« Taiteen maailma »), joka oli myös eräänlainen avoimen homoseksuaalisuuden ja dandy-kulttuurin tila. Aihetta tutkitaan sekä perinteisin filologian, kulttuurihistorian ja sukupuolentutkimuksen teorian keinoin, että näyttämöllisten, fyysisten ja affektiivisten polkujen kautta teatteriryhmän kanssa. Näyttämötyöskentely mahdollistaa kuvilla (esimerkiksi Gippiuksen teoksissa toistuva merenneito-motiivi tai hänen perustamansa "kirkko"), katsottuna olemisena ja kehollisuudella leikittelyn, joka myös kuvastaa Gippiuksen suhdetta sukupuoli-ilmaisun performatiivisuuteen. Koreografinen lähestymistapa avaa niin ikään tilan, etäisyyksien ja kosketuksen käsittelyyn, tilassa (näyttämö), joka itsessään on foucault'lainen "heterotopia", paikka, jossa vallitsevat omat sääntönsä. Akateeminen tutkimus ja taiteellinen työskentely tapahtuvat samanaikaisesti ja ruokkivat toisiaan. Toivon prosessista syntyvien tulosten – akateemisen artikkelin sekä teatteriesityksen – kontribuoivan Zinaida Gippiuksen sukupuoliteorian ymmärrykseen sekä 1800- ja 1900-lukujen taitteen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaan, mutta myös tuovan yleisölle tunnetuksi Gippiusta ja Mir Iskusstva –ryhmää venäläisen kulttuurihistorian queer-ikoneina, poliittisella, runollisella ja karnevalistisella tavalla.