Kirjallinen ja monitaiteinen työskentely ekopoeettisten käytänteiden parissa

Application summary

Apurahakauden kehitän ekopoeettisia käytänteitä kirjoittamiseni tueksi ja kirjoitan useita pieniä tekstejä. Otan taukoa kirjamuodon ajattelemisesta. Päämääräni on julkaista tekstejä pääosin kirjallisuuslehdissä ja pienjulkaisuissa, ja siten esittää itselleni kysymyksiä painetusta runoudesta, lukemisen ja kirjoittamisen murroksista sekä kirjaobjektin asemasta ja kirjallisista yhteisöistä. Kirjoitan kaksi runosikermää, työnimillä "Sinne" ja "Lukeminen". Kehitän keinoja kirjoittaa vakiintuneen luontokuvaston taakse tutkimalla kielen rytmisiä ja ruumiillisia piirteitä. Sinne-runokokonaisuuden ytimessä on havainto, että kieli voi asettua luonnoksi itsessään, sen sijaan, että se kuvaisi luontoa. Kutsun tätä poetiikkaa perifeeriseksi luontokirjoittamiseksi. Lukeminen-sikermässä käytän 1800-luvun alun kirjasuomea, ja tuon arkaaisesta sanastosta käyttövoimaista kieltä nykyrunon kontekstiin. Kirjoitan esseen musiikille kirjoittamisesta ja musiikillisesta kirjoittamisesta, pohjautuen havaintoihin tekstin sisällä liikkuvasta nk. "rytmiruumiista." Rytmiruumis on kirjallisuudentutkija Siru Kainulaisen käsite, ja se elää tekstin semanttisen hahmon alla. Musiikille kirjoittaminen on avannut minulle tämän rytmiruumiin toimintaa, ja pureudun käsitteen avulla affektiin, liikkeeseen ja hiljaisuuteen kielessä sekä musiikissa. Vuoden aikana teen myös kolme monitaiteista ja kokeellista teosta. Toteutan näyttelyn Tiina Lehikoisen ja Silja Kejosen kanssa Galleria Viiteen Ouluun, ja teen routaa ja kasvukausien muutoksia tematisoivan teksti-installaation. Työskentelen äänitaiteilija Olli Aarnin kanssa paikkasidonnaisen Tunti-äänitaideteoksen parissa. Keväällä kirjoitan librettoa Lauri Supposen sävellystä ja esitystaideteosta varten, joka sovittaa Monteverdin musiikin nykymusiikin ja ekokriisin kontekstiin. Teos käsittelee dokumentaarisen kielen sekä runon avulla viljeltävän maaperän ja luonnon köyhtymistä, ja sen kantaesitys on Helsingissä lokakuussa.

Apurahakauden aikana rakensin kirjoittamisen praktiikkaani rihmastomaisesti ja haarautuvasti. Tavoitteenani oli löytää hienosyisempiä vireitä, rajatumpia aiheita ja kokeellisempia metodeja kirjoittamalla lehdessä julkaistavia tekstejä sekä keskittymällä poikkialaisiin yhteistöihin. Tavoitteeni oli myös työskennellä prosessimaisesti, monitaiteisesti ja yhteisökeskeisesti.
Kirjoitin apurahakauden aikana yhden libreton, kaksi pitkää esseetekstiä sekä yhden kokeellisen runokäsikirjoituksen. Libretto on suoekologian rytmeissä kirjoittava päällekirjoitus Eurydiken myyttiin, ja oopperan kantaesitys on Kainuussa 2026. Esseeteksteistä toinen käsittelee runon rytmistä muistamista, miten runon lukemisen kokemus liukenee kirjoittamiseen. Toinen on puolestaan laaja lyyrinen reflektio residenssijaksosta Mustarindassa syyskuussa 2024. Kokeellinen runokäsikirjoitukseni sai puolestaan muotonsa loppuvuonna 2025 osin Saaren kartanon residenssissä. Se on päällekirjoitus 1850-luvulla julkaistuun fysiikan oppikirjaan. Kirjoitustyössä minua kiinnosti varhaisnykysuomen sanaston ja ilmaisun käyttäminen kuvaamaan nykyhetkessä ajankohtaiselta tuntuvaa tieteen ja tiedon käsitysten liikettä.
Apurahakauden aikana tein myös kaksi näyttelyä ja kaksi esitystä. Esitykset "Tunti" ja "Uusi tunti" tein yhteistyössä äänitaiteilija Olli Aarnin kanssa. Ensimmäinen esitettiin Ärjän taidefestivaalilla heinäkuussa ja toinen Kiilan äänipäivillä marraskuussa. Teokset tutkivat yhteismitalliseksi mielletyn lineaarisen ajan purkautumista kokemukselliseen aikaan ja syväaikaan. Näyttelyn "Silmäverho" tein yhteistyössä Tiina Lehikoisen ja Silja Kejosen kanssa Galleria 5:teen Ouluun. Näyttely "Residual" oli puolestaan Mara Kirchbergin kanssa yhdessä ajateltu kokonaisuus. Molemmissa näyttelyissä jatkoin saman teosmuodon ja installaatiorakenteen kanssa. Sain ilokseni työstää molempia sarjallisesti, muuntaen ja jatkaen teosajattelua saumattomasti yhdestä kontekstista toiseen. Tämä toi praktiikkaani kestävyyden tuntua.