Grants and residencies

Research

Raakaa menoa Pyhäjärvellä – ovatko hormonihäiritsijät syyllisiä kuhan lisääntymiskyvyn heikkenemiseen ja havaitaanko vastaavaa muilla kalalajeilla?

Application summary

Tampereen Pyhäjärven pohjoisosassa havaittu kuhien heikompi lisääntymisvalmius verrattuna muiden lähijärvien kuhapopulaatioihin on herättänyt pohdintaa ilmiön aiheuttajasta. Yksi mahdollinen selitys on hormonihäiritsijät, joita ovat esimerkiksi hormonit ja jotkin kotitalouksien kemikaalit. Vesistöön päätyessään ne voivat häiritä kalojen luontaista hormonitoimintaa, ja siten myös niiden lisääntymiskykyä. Pyhäjärven syvänteistä on havaittu EU:n ehdottamien laatunormien ylittäviä naishormonipitoisuuksia. Hormonihäiritsijätutkimuksessa on peräänkuulutettu biokemiallisten vasteiden yhdistämistä populaatiotason vasteisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, johtuuko Tampereen Pyhäjärven pohjoisosassa havaittu kuhien heikompi lisääntymisvalmius hormonihäiritsijäaltistuksesta, ja onko vastaavaa havaittavissa myös särjillä. Merkkejä hormonihäiritsijäaltistuksesta haetaan biokemiallisten ja yleiskuntoon liittyvien vasteiden avulla. Tulosten perusteella voidaan 1) tarkemmin arvioida havaittujen naishormonipitoisuuksien merkitystä Pyhäjärvessä, 2) arvioida Pyhäjärven kuhakannan kuntoa ja sen hoitoa ja 3) osallistua ja vaikuttaa jätevedenpuhdistamoiden puhdistustekniikan kehittämisestä käytävään keskusteluun sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Pirkanmaan alueen järvillä tehdyssä tutkimuksessa v. 2015-2016 havaittiin, että Tampereen Pyhäjärvellä suuri osa lisääntymisikäisistä kuhista oli ”raakoja” eli lisääntymiskauteen valmistautumattomia - toisin kuin muilla järvillä Pirkanmaan alueella. Tutkimuksen yksilömäärät olivat kuitenkin pieniä. Siksi halusimme selvittää, onko Pyhäjärven kuhissa ja särjissä todella havaittavissa myöhästynyttä sukukypsyyttä. Koska lisääntymisongelmat saattaisivat johtua hormonihäiritsijöistä, tutkimme myös, onko kaloissa nähtävissä naishormonityyppisten hormonihäiritsijöiden vaikutuksia.

Tutkimme kuhan ja särjen sukupuolijakaumaa Pyhäjärvellä ja verrokkialueella Näsijärvellä. Yleiskuntoon liittyvien muuttujien lisäksi määritimme kalojen fekunditeetin (mätimunien määrä naarasta kohden) ja tutkimme histologisista näytteistä sukurauhasten rakennetta. Särjistä määritimme vitellogeniinin lähetti-RNA:n määrän ja geneettisen sukupuolen. Vesinäytteistä analysoitiin naishormonien pitoisuudet. Molemmissa lajeissa raakojen osuus oli n. 30 % Pyhäjärvessä, kun taas Näsijärvessä raakoja kuhia oli 14 % ja raakoja särkiä 4 %. Histologinen tarkastelu osoitti, että suurin osa raaoista kaloista Pyhäjärvellä oli naaraita, eli molempien lajien todellinen sukupuolijakauma Pyhäjärvessä oli naarasvoittoinen. Kummallakaan lajilla ei havaittu sukurauhasissa toisen sukupuolen sukusoluja. Särkien geneettinen sukupuoli oli yhtäpitävä histologisen sukupuolen kanssa, eikä vitellogeniinin lähetti-RNA:n määrässä ollut eroja järvien välillä. Vesinäytteissä ei havaittu naissukuhormoneja. Tulosten perusteella Pyhäjärven kuhan ja särjen sukupuolijakauma poikkeaa normaalista ja sukukypsäksi tulemisessa on häiriöitä, jotka eivät kuitenkaan näyttäisi johtuvan estrogeenityyppisistä hormonihäiritsijöistä.

Back to Grants listing