Vieraantunut ol(i)o – vieraantumisen kokemus mahdollistavana katkoksena

Application summary

Hahmottomassa aistiylikuormitustilassa puristan sormissani viileää kiveä. Hiljalleen kaaos alkaa sulaa – koskettaminen auttaa antamaan sensorisille tuntemuksilleni muodon. Neuroepätyypillisenä mediataiteilijana, jolle koskettaminen on elimellinen tapa olla maailmassa, tunnen ristiriitaisuutta videon mediumia kohtaan. Ristiriidassa piilee mahdollisuus löytää uusia tapoja toteuttaa videoinstallaatioita, jotka ovat katsomisen ja kuuntelemisen lisäksi kosketeltavissa. Toteutan taktiilisia ja kosketukseen eri tavoin reagoivia teoksia, jotka sisältävät videota, ääntä ja muokattuja ready-made objekteja. Jatkan edellisen apurahakauden “Vieraantumisen kokemus monimateriaalisessa ajassa” työskentelyä, jossa tutkin materiaalien suhteita vieraantumiseen. Tällä kertaa tarkastelen vieraantumisen kokemusta mahdollistavana katkoksena. Vieraantuminen on katkos, jossa yhteys itseen ja ympäristöön repeää. Näen katkoksen mahdollistavana, sillä se estää kulkemasta totuttuun suuntaan. Millaisia vaihtoehtoisia suuntia katkos tuottaa? Katkos paljastaa ajalliset normit, törmäyttäen yhteen ympäristön vaatimukset ja kehon rajat. Vieraantuminen on kasvanut kehooni normaaliutta tavoitellessani. ”Normaali” on alati pakeneva kapitalismin luoma illuusio, joka toimii mittarina sille, mitä kuuluisi tehdä ja mihin tulisi pystyä. Mitä katkos paljastaa ajastamme suhteessa kehollisuuteen? Entä mitä se paljastaa suhteestamme materiaaleihin? Nimeän katkoksen Ol(i)oksi, ja se toimii keskustelukumppaninani taiteen tekemisen prosesseissa. Ol(i)o käyttää outouttamisen menetelmiä radikaalina normaalista eroon pyrkivänä toimintana. Aloitan työskentelyni kehollisilla harjoitteilla ja havainnoin monimateriaalisuutta koskettamisen perspektiivistä. Voiko kosketus toimia katkoksessa yhteyden löytämisen työkaluna? Pohdin taktiilisuuden käsitettä: mitä kaikkea se voi olla, ja kuinka laajalle se ulottuu. Etsin teoksiini taktiilisuuden muotoja, joita en vielä osaa kuvitella. Esitän teoskokonaisuuden 3–4 näyttelyssä.