FM, kirjailija Tennilä Olli-Pekka

Toiveikkaat hirviöt – olioiden erilaistumisesta

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Yksivuotinen

Evoluutiobiologiassa tunnetaan käsite toiveikas hirviö (hopeful monster), jolla viitataan eliöiden ainutkertaisuuden ulottuvuuteen. Kukin eläväinen on olemassa peruuttamattomasti oman perimänsä varassa. Niine hyvineen se etsii omille taipumuksilleen soveliasta paikkaa maailmassa, ikään kuin merkitystä sille, mikä siitä on sattuman oikusta tullut. Evoluutiomekaniikan mukaan mikään ei ole valmista, vaan piirteille, elimille tai perimän mutaatioille on ominaista pikemminkin langeta toteuttamaan erilaisia mahdollistuvia funktioita muuttuvissa olosuhteissa. Esimerkiksi sulkien aiempi käyttötarkoitus liittyi lämmönsäätelyyn, mutta jonkin hitaan prosessin kautta niistä sukeutui keino nousta ilmaan. Kukin eliö rakentuu perimänsä sanelemien kokoonpano-ohjeiden mukaan. Tämä DNA-molekyylin merkitys onnistuttiin purkamaan esiin viime vuosisadan puolivälin tienoilla. Siitä lähtien se on vaikuttanut yhä enemmän siihen, mitä kirjoituksen käsite oikeastaan merkitsee. Kirjoituksen ja perimän välinen suhde on samaan aikaan metaforinen ja syvällekäypä. Kuinka löytyy tai muotoutuu tuo paikka, jossa outo perimänsä tuottama olio löytää merkityksensä? Pyrin tutkimaan tätä kysymystä kahtaalta nykyrunouden laajan diskursiivisen spektrin valossa: 1. Puran elämän monimuotoisuutta eri näkökulmista. Keskityn tällä tasolla elämän käsitteen välttämättömiin ja riittäviin ehtoihin, sekä niitä koskeviin avoimiin kysymyksiin. Tällä tasolla teokseni pyrkii käyttämään hyväkseen eri tieteiden katsantoa. Toisistaan poikkeavia viitekehyksiä ovat ainakin fysiikan, kemian, biologian, ja ontologian alat. 2. Teoksen muodollisesti aktiivisella tasolla kyse on itse teoksen teksteistä oman kielioppinsa kantajina ja jatkajina. Tämä kysymys rinnastuu perimän kysymykseen, hieman samoin kuin geenien ja meemien välille on esitetty isomorfista samankaltaisuutta. Tutkin erilaistumisen mahdollistavia tekstiympäristöjä, kielioppia ja syntaksia. Viitealoina toimivat biolingvistiikka, logiikka ja epistemologia.