tanssija, ylioppilas Rantanen Janita

Taiteellinen työskentely videota ja tanssia yhdistävän sooloteoksen Miltä tuntuu muistaa? parissa

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ | Yksivuotinen

Artistiuden, opettamisen sekä koreografioinnin rinnalle on työssäni nousemassa vahvasti videon kanssa työskentely. Olen erityisen kiinnostunut tutustumaan uuteen liikekieleen, jonka voin luoda oman kehon, kuvaamisen ja editoinnin avulla sekä uusista tavoista koreografioida näiden työkalujen kanssa. Aloitan näiden uusien tekniikoiden avulla tanssia ja videota yhdistävän sooloteokseni Miltä tuntuu muistaa parissa työskentelyn ensin lyhyesti joulukuussa 2020 ja syvennyn sen ääreen kesäkuusta 2021 alkaen, teos saa ulostulonsa saman vuoden marraskuussa. Kolmivaiheinen työskentelyni koostuu dokumentaarisen ja taiteellisen tanssivideoteoksen kuvauksesta, koonnista ja editoinnista, videoteoksen kohti koreografiaa vievästä kehollisesta kommentoinnista sekä lopullisen ulostulon hahmottelusta ja toteutuksesta. Teos käsittelee muistamisen, unohtamisen, menettämisen ja unelmoinnin teemoja. Se pyöristää ajan lineaarisen käsitteen ja sekoittaa menneen ja tulevan järjestyksen – kaikki tapahtuu nyt, ei koskaan ja ikuisesti. Tunnekeskiöön nousevat suru, rakkaus, ikävä ja epävarmuus. Miltä tuntuu katsoa omia kokemuksiaan ulkoapäin kuin elokuvaa, kun menneisyys vilisee diakuvien lailla silmissä lapsuudesta tulevaisuuteen? Miltä näyttää ja tuntuu todellisuus, jossa aika ei ole juoksurata vaan valtameri, suunnaton, elävä ja lainehtiva. Voiko itsensä unohtaa, olla samaistumatta? Teos antaa lohtua ja heijastuspintaa läheisensä menettäneille ja niille, joiden piti haudata ja unohtaa omat unelmansa. Se antaa tukea ja ymmärrystä kuoleman kohtaamiseen niin arjessa kuin ammatissa. Se kertoo myös henkilökohtaisen tarinan rakkaudesta, kun koreografi itse on joutunut hautaamaan 27-vuotiaana syöpään menehtyneen puolisonsa, joka teki musiikkia artistinimellä Edorf ja jonka unelma oli täyttää 30 vuotta. Paikallisuuden tärkeys korostuu teoksen ollessa samalla kunnianosoitus Ivalosta kotoisin olevan Edorfin elämälle. Teos myös vahvistaa osaltaan Inarin vasta kehittyvää tanssitaide-kulttuuria.