Taiteellinen työskentely, mutatoituminen, maanparannus

Application summary

Apurahakausi turvaa nabbteerin taiteellisen työn jatkuvuuden sekä mahdollistaa yhteistyön syventämisen edelleen ja sen mutatoitumisen uusiin muotoihin. Toteutamme elämää, taidetta ja maasta kumpuavaa ajattelua 3050 m2 alalla keskellä ei-mitään, toisin sanoen keskellä tehomaatalouden ja tehokkaan maankäytön nekropastoraalimaisemaa puupeltoineen, kanaloineen, kalkkunafarmeineen, turpeennostoalueineen, siirtonurmikenttineen, minkkitarhoineen, kasvihuoneineen, juurikaspeltoineen, susivihoineen. Tutkimme, miten taiteellisen työskentelyn kautta ihmisen on mahdollista löytää uudelleen niitä mielekkäitä kanssaolemisen muotoja, joita tarvitaan kipeästi tämänhetkisessä, kiihtyvästi muuttuvassa elinympäristössämme. Tavoitteenamme on myös kasvattaa taidetyömme materiaalisuuden omavaraisuusastetta, siinä sivussa tulemme parantaneeksi vuosikymmeniä tehoviljeltyä peltomaata. Työskentelymetodeihimme kuuluvat vaihtoehtoiset ja prekaarit kuluttamisen tavat: haaskalla olo, loisiminen, dyykkaaminen, löytöjen tekeminen, tonkiminen, lainaaminen, keräily. Vaikka nämä työtavat alun perin valikoituivat omiksemme olosuhteiden pakosta, materiaalien ja resurssien puutteesta, ne ovat sittemmin osoittautuneet hedelmällisiksi tavoiksi jäsentää ja tarkastella erilaisia järjestelmiä ja niiden ylijäämämateriaalivirtoja. Runoilija Joyelle McSweeneyn hahmottelema nekropastoraali nyrjäyttää ihmiskeskeisen ajattelun ja näyttää kaikkialla läsnä olevan luonnon ja sen poliittisen voiman. Nekropastoraali raottaa ympäristötuhon kokemusta ja sen ajallista, arkikokemuksesta irtautuvaa mittakaavaa. Keskeistä on erilaisten syntymän ja kuoleman prosessien lakkaamaton pyörre ja moniaikaisuus. Elämme jo fossiilitalouden raunioissa, ja taide on mukana siirtymässä luomassa merkitystä nopeaan ja laajaan yhteiskunnalliseen muutokseen.