Siemenholvi eli katastrofin kirjoittaminen

Siemenholvi on yritys kirjoittaa katastrofin paikka runoksi. Se ammentaa atmosfäärinsä uskonnollisen taiteen ja antiikin tragedioiden äärimmäisyydestä – painosta, joka vaaditaan, jotta tuho voi kirjautua teoksen sisään. Siemenholvi ei niinkään käsittele ympäristökriisiä vaan pyrkii sisältämään sirpaleen sen keskellä koettavaa kauhua – ja toisaalta kirjaamaan ylös sen, mikä katoamisensa äärellä tuntuu akuutin ja kiihdytetyn kauniilta. Teos tulee koostumaan niukoista, fragmentaarisista osista; muototiukoista muistamiseen sidotuista oodeista; sekä laajasta keskiosan Siemenholvi-kollaasista, joka tulee sisältämään säkeitä kasveja käsittelevistä runoista kirjallisuushistorian kaikista kerroksista. Siemenholvi-osastossa yhdistän idean Huippuvuorilla sijaitsevan ”tuomiopäivän holvin” siemenpankista, jonne kaikki viljelykasvien siemenet on säilötty turvaan ympäristökatastrofilta, kuvataiteilija Cy Twomblyn tapaan kirjata runoutta teoksiinsa kuin kantaakseen säkeitä aikojen kuilun läpi omien teostensa sisällä. Tämä konservoinnin, kirjaamisen, runonluomisen ja kääntämisen nivoutuma on teoksen sydän. Sen ympärillä muut osastot rakentavat, teroittavat ja valaisevat sille tarvittavan kontekstin - ja antavat sen olla abstraktin argumentin keskus. Oodien formaalirakenteen, fragmenttien niukan raivon, ja kollaasin säilyttämisaktin yhteyksissä teos on uhatun kauneuden muistomerkki. Kutsu tuhon kokemukselle tallentua kieleen. Kielen holvi, joka sisältää siemenet katarsiksen evokaatiolle.