Runoteoksen kirjoittaminen

Application summary

Apurahakaudella kirjoitan vieraantumista ja kielen uudelleen rakentumista tutkivaa runoteosta. Kyseessä on toinen runoteokseni, jonka näkökulmat kumpuavat Glenn Albrechtin määrittämästä solastalgian käsitteestä, jota hän kuvaa koti-ikävän kokemukseksi kotona ollessakin. Albrecthin ajattelussa käsite on tiiviisti sidoksissa ekokriisin aiheuttamiin muutoksiin kotipiirissä, mutta teoksessani lähestyn solastalgiaa ennen kaikkea yksityisenä vieraantumisen kokemuksena, joka ilmenee kielen katoamisena kodin ja maailman asioista. Teos on fragmentaarinen runoelma, ja muoto mahdollistaa kielen ja syntaksin taivuttamisen ja rikkomisen sekä kertovuuden ja prosessin kuvaamisen. Teoksen puhuja on sekä yksilöllinen että moninainen "He", jolla ilmaisen kielellistä maailmasta erkaantumisen prosessia. Lähestyn kirjoitusprosessiani taiteellisena tutkimuksena solastalgian, vieraantumisen ja kielen katoamisen yhteen kietoutuvan tapahtuman luonteesta. Tutkimuksellisen näkökulmankin takia pyrin puhujavalinnallani eräänlaiseen prosessin kuvaamiselle keskeiseen anonymiteettiin. Kokonaisuuteen on upotettu otteita metafiktiivisistä teoksista, joiden sanoista alkaa kadota merkitys. Kielestä siis kaikkoaa merkitys simultaanisti sen poistuessa kodin asioista, tunteista ja tilallisuuden sanoista. Kahtaalla tapahtuva häviämisprosessi johtaa tilanteeseen, jossa teoksen puhuja luo uutta kieltä ja kielioppia yhdistämällä nimettömäksi jääneitä asioita merkityksensä kadottaneisiin ilmaisuihin. Hyödynnän myös tekemiäni piirroskuvia, joihin tukeutuen teoksen maailman sanakirja rakentuu jaettavaan muotoon. Fragmentaarisuus ja moniaineksisuus luo edellytyksiä kohti liminaalin ja epävakaan aiheen yhdenlaista totuudenmukaista käsittelyä. Tavoitteeni on luoda sekä taiteellisesti kunnianhimoinen kokonaisuus että vieraantumista ja siitä versovia teemoja omalakisesti tutkiva todistus, ehdotus.