Kirjailija Sinivaara Olli

Runoteoksen kirjoittaminen

Runoteos tutkii erilaisten metsien merkityksiä nykyihmiselle. Kirjoitan nykyihmisen metsäsuhteen eri puolista: pelosta ja huolesta, ilosta ja ihmetyksestä. Metsäsuhteen eri puolten limittäisyys ja metsän eri merkitysten törmäykset ovat runojeni lähtökohta. Kirjoitan metsästä kriisin ilmentäjänä mutta myös elpymisen ja kasvun paikkana, jossa nykyajan kriisikokemus kohtaa oman perustansa ja pohjansa. Aikamme kriisi on monella tapaa luontosuhteen kriisi. Luonnon peilissä näemme kaiken, mikä ihmisten maailmassa on tuhoisaa ja huonoa. Samalla luonto on edelleen elpymisen, uudistumisen ja uuden alun mahdollisuus. Näitä ristiriitaisia merkityksiä heijastellen kirjoitan runoja vanhojen metsien ja vanhojen puiden ajasta, joka kätkee sisäänsä monta aikaa — ajan ennen ihmistä ja ehkä ajan ihmisen jälkeen. Kirjoitan siitä, miten vanhojen metsien aikakerrostumat voivat tulla osaksi ihmisen kokemusta ja kokemuksen kerrostumia. Ja miten nämä kokemuksen kerrostumat voivat avata uusia merkityksellisen metsäsuhteen tapoja. Tätä kautta etsin ihmisen luontosuhteen uudistumista ja elpymistä. Erityisesti olen kiinnostunut vanhojen tammimetsien ekosysteemeistä ja kiertokulusta. Etsin runokieltä ja runollisen ilmaisun muotoja, joilla voi tavoittaa vanhojen metsien syklisen ajan ja elinympäristöjen kerrostumat. Haluan kirjoittaa esiin metsissä piilevää elinvoimaa ja mahdollisuutta olla uusi alku myös ihmiselle, jota nykyajan kriisit painavat ja kalvavat. Uskon että metsän monien merkitysten syvällinen kuvaaminen avaa mahdollisuuksia dialogille ihmisten välillä. Metsän puolella -yhteisön osana taiteellinen työskentely on osa laajempaa kokonaisuutta ja yhteiskunnallista keskustelua.