Mustan kullan kirous: Tervakauppa vei Suomen kohti globaalia taloutta 1600-luvulla, mutta kuka siitä hyötyi?

Tämä tutkimusprojekti tarkastelee tervakaupan kautta Suomen ensiaskeleita globaaliin talouteen. Tutkimuksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään, millä tavalla kansainvälinen kauppa rantautui Suomeen 1600-luvulla, ja ketkä tästä kaupasta hyötyivät. Tervakaupan globaalihistoriallinen näkökulma on kokonaan tuntematon aihe sekä suomalaisessa että kansainvälisessä historiantutkimuksessa. Hyödyntäen useita arkistokokoelmia Suomesta, Ruotsista ja Hollannista osoitan, että suomalaisesta tervasta tuli globaali vientituote jo neljäsataa vuotta sitten. Tutkimuksen teossa työskentelykielinä ovat ainakin hollanti, englanti, saksa, tanska ja ruotsi. Hallitsen sekä lähdemateriaalin että lähdekielet sujuvasti. Projekti vaatii kuitenkin pitkäaikaista paneutumista lähteisiin, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty Suomen varhaismodernin globalisoitumisen tutkimiseen. Haenkin projektille kolmen vuoden rahoitusta.