Minuuden muokkauksen institutionaalinen edistäminen: Relationaalinen näkökulma kiistanalaiseen asiantuntijuuteen (Self-modification promotion in institutional interaction)

Myöhäiskapitalistinen järjestelmä kutsuu tunnetusti yksilöitä muokkaamaan itseään jatkuvasti yhteiskuntaan paremmin sopiviksi. Tutkijat ovat lähestyneet tätä mielen ja kehon muokkauksen vaadetta muun muassa self-helpin, terapeuttisen vallan ja etähallinnan näkökulmista. Työelämäkontekstissa minuuden muokkaukseen kannustavat muun muassa asiakassuuntautuneisuuden, uuden ajan johtamisen ja työllistyvyyden edistämisen trendit. Aiemmissa tutkimuksissa minuuden muokkauksen vaatimusta on tarkasteltu pitkälti makronäkökulmasta ja kritisoiden sen yksilö- ja toimijakeskeisyyttä. Tutkijat ovat varsin yksimielisiä muokkausvaatimusten kiistanalaisuudesta. Minuuden muokkaus kuten taitojen kehittäminen ja itsen brändäys eivät auta, jos työelämässä menestymisen ehkäisevät rakenteelliset tekijät kuten ageismi, rasismi tai alueellinen työmarkkinatilanne. Tutkimushanke tarkastelee minuuden muokkauksen edistämistä institutionaalisena vuorovaikutuksena, joka synnyttää myös uudenlaisia suhteita. Työelämässä toimii kasvava ryhmä ammattilaisia ja asiantuntijoita, kuten työvalmentajia ja lähijohtajia, joiden työnkuvaan kuuluu toisten yksilöiden minuuden muokkauksen edistäminen ja tukeminen. Hankkeessa kysymme, kuinka minuuden muokkauksen uudet asiantuntijat neuvottelevat yhdessä asiakkaiden tai työntekijöiden kanssa minuuden muokkauksen mahdollisuuksista ja etiikasta yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa minuuden muokkausvaatimukset myös laajasti kyseenalaistetaan. Hankkeessa analysoidaan videoituja instituutionallisia vuorovaikutustilanteita, muun muassa kehityskeskusteluja ja uraohjausta, työelämän eri konteksteissa, kuten hoivatyössä ja nuorten palveluissa. Vuorovaikutuskäytäntöjen analyysi yhdistelee diskursiivista sosiaalipsykologiaa ja keskustelunanalyysia huomioiden puheen lisäksi vuorovaikutuksen kehollisuuden.