Metsäyhteiskunta. Metsävarojen käyttö, kontrolli ja ekologia Suomessa, 1700–1850

Application summary

Esiteollinen yhteiskunta oli mitä suurimmassa määrin metsäyhteiskunta. Ihmisyhteisöjen koko materiaalinen kulttuuri oli riippuvainen puusta, jota tarvittiin niin rakentamiseen, työkalujen tekemiseen, viljelmien aitaamiseen ja asuntojen lämmittämiseen. Metsissä laidunnettiin ja kaskettiin ja niistä kerättiin marjoja, tuohta ja niintä. Suomalaisessa historiantutkimuksessa on aina tiedostettu metsien keskeinen asema ihmisten arjessa esiteollisella ajalla. Metsienkäytön historiaa on kuitenkin tutkittu hämmästyttävän vähän metsäteollisuutta ja tervanpolttoa lukuun ottamatta. Metsäyhteiskunta-hankkeen tavoitteena on tutkia arkipäiväistä metsienkäyttöä eteläisessä Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla, ennen modernin metsäteollisuuden läpimurtoa. Hankkeessa keskitytään aikaisemmassa tutkimuksessa katveeseen jääneisiin metsienkäyttömuotoihin kuten metsälaiduntamiseen, rakentamiseen ja lämmittämiseen, jotka olivat Itä-Suomen kaskialueiden ulkopuolella kolme tärkeintä metsätalouden osa-aluetta esiteollisella ajalla. Sahateollisuuden leviämisestä huolimatta valtaosa puutavarasta kulutettiin ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Hankkeessa kotitalouksien jokapäiväistä metsienkäyttöä lähestytään metsäekologian käsitteen kautta. Pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka esiteollinen metsäekologia rakentui ja muuttui 1700- ja 1800-luvuilla. Hankkeessa esiteollista metsienkäyttöä tutkitaan kolmen teeman avulla: 1. paikallinen metsäekologia, 2. ylirajaiset resurssivirrat, ja 3. metsävarojen kontrolli. Tavoitteena on lähestymistapojen kautta muodostaa kokonaisvaltainen käsitys metsävarojen käytöstä esiteollisella ajalla. Tutkimus perustuu monipuoliselle lähdeaineistolle, joista keskeisimmät lähteet ovat alioikeuksien tuomiokirjat, perukirjat, maanmittauskartat, virkatalojen arkistot, palovakuutusasiakirjat ja lääninhallituksen aineistot. Aineiston keräämisessä ja analyysissä hyödynnetään digitaalisen historiantutkimuksen menetelmiä ja paikkatietoihin perustuvaa lähestymistapaa.