Lyydiläinen Seura ry

Lyydin kielen elvytys

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen

Suomen, karjalan ja vepsän lähisukulainen lyydi on Itämeren alueen uhanalaisimpia suomalais-ugrilaisia kieliä. Nykyisin on jäljellä enää vain noin 150 puhujaa, joista suurin osa on vanhuksia. Suunniteltu elvytysohjelma on rakennettu sen mukaan, että mahdollisimman pienin kustannuksin saadaan keskeiset elvyttävät toiminnot aikaan laajalti Lyydinmaata seuraavasti. • Järjestetään 3 kielileiriä. • Jatketaan lyydin kielen viikoittaista opetusta kerhoissa Kuujärvellä, Kenjärvellä, ja Petroskoissa sekä kouluissa Pyhäjärvellä ja Kenjärvellä. • Jatketaan lyydinkielisen sanomalehden Lüüdilaine-Sana julkaisemista 1 numero vuodessa tahtiin. • Jatketaan lyydinkielistä viikoittaista kulttuuri-/kudontapiiriä Kenjärvellä, Petroskoissa ja Pyhäjärvellä (mm. teatteri- ja kuorotoimintaa). • Järjestetään Pyhäjärvelle Lyydin kielen ja kulttuurin päivä (kieliseminaari sekä kulttuurijuhla kansainvälisten vieraiden kera). • Aloitetaan kielipesätoiminta Pyhäjärven päiväkodin yhteydessä. Aikaa ei ole kuitenkaan hetkeäkään hukattavissa. Hyvään vauhtiin saadun elvytysohjelman pysähtyminen on estettävä. Lyydin kielen sammuminen merkitsisi lyydiläisen identiteetin häviämistä, Aunusta ja Äänisen rantoja ikimuistoisista ajoista asuttaneen kansan tuhoa ja lyydiläisten kalevalaisen kulttuuriperinnön häviämistä. Siksi elvytyshankkeessa ei ole kyse pelkästään tuhoon tuomitun kielen pelastamisesta. Jos lyydiläiset katoavat kartalta, katoaa samalla peruuttamattomasti myös osa suomalaista kulttuuria.