Kulttuurisia eläimiä: pyyntikulttuurin perintö saamelaisessa kerronnassa ja maailmankuvassa

Application summary

Tässä tutkimuksessa rekonstruoidaan pyynnistä eläneiden saamelaisten maailmankuvaa ja mytologiaa suorasanaisen kertomusperinteen avulla. Erityisesti keskitytään kuvaamaan ihmisten suhdetta niiden elollisten olentojen kanssa, joita he tappoivat elääkseen. Samankaltaisten olentojen tappamisen perusteleminen on ollut eettinen ongelma jo tuolloin. Lisäksi kuvataan, miten suurporonhoidon mukana tullut pastoralistinen ajatusmaailma muutti maailmankuvaa ratkaisevasti. Muutos johti myös siihen, että saamen kansojen jakamat mytologiset käsitykset pirstaloituivat ja ovat enää tavoitettavissa fragmentaarisena arkaaisena kerrostumana etenkin itäisten saamen kansojen perinteessä. Tavoitteena on avata uusia näkökulmia ja kyseenalaistaa yli sata vuotta eläneitä pysähtyneitä tulkintoja saamelaisten kansojen mytologioista. Tutkimuksen teoriapohja rakentuu R. A. Brightmanin ja E. Viveiros de Castron ajattelulle. Hankkeessa on neljä työpakettia ja niissä yhdeksän päätutkimuskysymystä. Niiden avulla käsitellään saamelaisen perinteen ajallisia ja alueellisia kerrostumia, käydään läpi erityyppisiä pyyntikulttuurien ajatusmalleja ilmentäviä ihmis‒eläin-suhteita kerronta-aineistoissa sekä tulkitaan niitä perspektivismi-teorian näkökulmasta. Tutkimusaineistona on julkaistua ja arkistokokoelmista (tekstit, äänitteet) löytyvää saamelaista ja ensisijaisesti saamenkielistä suorasanaista kerrontaa, mutta myös nykyaikana tehtyjä haastatteluja. Tulkinnassa käytetään apuna vanhoja saamelaisten uskomusmaailmaa ja rituaaleja kuvaavia tekstejä 1500-luvulta alkaen. Tärkein käytetty menetelmä on lähdekriittinen hermeneuttinen syväluentaprosessi, mutta aineistoon testataan lisäksi ekolingvistisiä analyysimenetelmiä. Syvyyttä tulkinnoille haetaan myös arkielämästä, sillä toinen hankkeen tutkijoista saa pääasiallisen elantonsa kalastuksesta ja metsästyksestä.