Grants and residencies

Research

Koiraeläinten kulttuuriset paikat. Modernisaation muutoksia ja hankaumia ihmis-koiraeläinsuhteissa

Application summary

Väitöskirjani on sosiologista ihmis-eläinsuhteiden tutkimusta, joka asemoituu yhteiskunnallisista murroksista kiinnostuneen sosiologisen kulttuurintutkimuksen sekä yhteiskuntatieteellisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen väljiin raameihin. Laadullisin menetelmin toteutettu artikkeliväitöskirja selvittää, mitä kulttuurisille tavoille katsoa koiraeläimiä ja eläinkuntaa tapahtuu modernin yhteiskunnan mullistuksissa. Työ koostuu neljästä osatutkimuksesta: 1. "Ongelmaeläimyyden monet ja muuttuvat määrittelyt. Kehysanalyysi sanomalehtien supikoirakirjoituksista", 2. "Maaseudun ulkokoiran pito rakennemuutosten ristivedossa", 3. "Rescuekoiran hakijoiden koirakotikonstruktiot", 4. "Kuinka koira puhutaan kasvissyöjäksi?" ja niitä yhteen vetävästä johdantoluvusta. Osatutkimus 1 kartoittaa ongelmaeläinkäsityksiä ja -puhetta sekä niiden muutoksia osana 1900-luvun loppupuolen suuria yhteiskunnallisia mullistuksia. Tutkimus on julkaistu Alue ja Ympäristö -lehdessä 51:1. Toinen osatutkimus tarkastelee koirakulttuurin uuden ja vanhan välisiä jännitteitä maaseudun ulkokoiran pidon kautta. Sen aineisto tuotetaan (virike)haastattelemalla maaseudun ulkokoiran pitäjiä. Osatutkimus 3 taas avaa rescuekoiran hakuprosessista kerättyjen luonnollisten aineistojen avulla, mitä koirakoti merkitsee nykykulttuurissa. Osatutkimus 4 pureutuu niin ikään koirakulttuurin uusiin, ellei jopa tuleviin, muotoihin tarkastelemalla koiran kasvisruokintaa perustelevaa puhetta. Aineiston keruuvaiheeseen edenneessä osatutkimuksessa tarkastellaan haastattelemieni vegekoiran pitäjien puhetta diskurssianalyyttisesti. Avaan osatutkimusten kautta yhteiskunnallisten murrosten eläinsuhteisiimme ja koiraeläinten kulttuuriseen asemaan tuomaa liikettä sekä uuden ja vanhan välisiä jännitteitä. Osatutkimukset ovat myös innovatiivisia katsauksia vähän, jos ollenkaan, tutkittuihin aiheisiin, joiden yhteiskunnallinen merkittävyys kasvaa sitä mukaa, kun ihmisen yhteydet ja vaikutukset muihin eläimiin laajenevat ja syvenevät.

Tutkin sosiologian oppiaineeseen ja yhteiskuntatieteellis-kulttuurisen eläintutkimuksen alaan paikantuvassa väitöskirjassani ihmisten ja koiraeläinten suhteita. Väitöskirjan kokoava tutkimuskysymys on, miten ihmisten suhteet koiraeläimiin ja tavat tulkita koiraeläimiä muodostuvat ja elävät muuttuvassa yhteiskunnassa. Laadullisen tutkimuksen menetelmien toteutettu työ painottuu ihmisten ja kesykoirien välisiin suhteisiin, mutta työhön sisältyy myös ”luonnonvaraisiin eläimiin” liittyviä ongelmaeläinkäsityksiä sanomalehtien supikoirakirjoitusten avulla tarkasteleva artikkeli. Väitöskirjaprojekti on vielä kesken. Artikkeliväitöskirja koostuu yhteenvetoluvusta sekä 3–4 artikkelista, joissa tarkastellaan ihmisten ja koiraeläinten välisten suhteiden vähälle huomiolle jääneitä ilmiöitä useista yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Artikkeleissa kehitetään myös uudenlaista käsitteistöä, jolla ihmisten ja muunlajisten suhteiden ilmiötä voidaan kuvata. Artikkelit pohjautuvat pääosin omiin osatutkimuksiinsa.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkin luonnonvaraisiin eläimiin liittyviä ongelmaeläinkäsityksiä ja -puhetta sekä niiden muutoksia osana 1900-luvun loppupuolen suuria yhteiskunnallisia mullistuksia. Tutkimusartikkeli on julkaistu Alue ja Ympäristö -lehdessä 51:1. Seuraavassa osatutkimuksessa tutkin koiran kasvisruokintaa perustelevaa ja karnismia kyseenalaistavaa puhetta diskurssianalyyttisesti ja esittelen monilajisen elämäntyylipolitiikan käsitteeksi, jolla voidaan kuvata muunlajisten elämän politisoitumista osana ihmishuoltajiensa elämäntyylipoliittisia valintoja. Tutkimusartikkeli on julkaistu Alue ja Ympäristö -lehdessä 53:1. Tällä hetkellä työstämässäni osatutkimus 3:ssa tarkastelen useampilajista perhettä tekeviä käytäntöjä kodittomien koirien hoitokodeissa, joiden ihmiset hoitavat sekä "omia” että ”kuin omina” kohdeltuja mutta lähtökohtaisesti väliaikaisia kotihoitokoiria. Tutkimuksessa koottua haastatteluaineistoa saatetaan hyödyntää myös artikkeli 4:ssä.

Back to Grants listing