Kieli, metsävalta ja luontokato: taiteellinen työskentely esitys- ja lavastustaiteen menetelmin

Taiteellinen työskentelyni tähtää teoskokonaisuuden valmistamiseen, joka käsittelee metsävallankäytön kielellistä esityksellisyyttä ja sen outoutta. Aikoinaan metsän outous liittyi ei-inhimillisen eliökunnan tuntemattomuuteen, nykyisin inhimillisen metsätalousvallan läpäisevään läsnäoloon sekä metsäkielessä että -tilassa. Projekti pohjautuu metsäalan tuottamaan pääasiassa kielelliseen ja kuvalliseen materiaaliin. Teosten reviiri ja rituaali rakentuvat nykyajan kulttuuristen metsäilmiöiden kuten talousmetsäturtumuksen, metsänlukutaidottomuuden ja metsäsuhdeposeerauksen sydämeen. Hankkeeni tarkastelee metsävallankäytön kieltä ja sen performatiivisuutta, eli kuinka ihmisen symbolis-kulttuurinen metsäkieli johtaa todellisen metsäluonnon köyhtymiseen. Metsäluonnon, ihmismielen ja -kielen muuttuminen vaikuttavat toisiinsa rajummin kuin ehkä ymmärretään. Vaihtoehtoisen kielen ja esitysten tekeminen on vaikeaa tilanteessa, jossa opittu ja normalisoitunut metsäkatse ja -kieli toistavat huomaamattakin metsävallan esityksiä. Tarkastelen metsän haltuunottoa kahden oman taiteenlajitaustani avulla. Lavastajana eli esitystilan tekijänä katson metsätilan (ekosysteemin) täydellisen haltuunoton historiaa ja kielellisyyttä eli kuinka tuo tila esitetään sanoin. Esitystaiteilijan näkökulmasta olen kiinnostunut metsäsuhde-esityksen evoluutiosta 30-vuotisen katsojuuteni aikana: miten metsä(talous)toimijuus ja identiteetti toistuvat, normalisoituvat ja leviävät. Teosmuotoja ovat kestollinen rakentamisesitys, esityksellinen valokuva ja rituaalinen kirjonta. Työskentely apurahakauden aikana tähtää hankkeen toteuttamiseen monitaiteisena näyttelynä ja kestollisena esityksenä.