Kielellisten kokonaisuuksien jäsentäminen nykysuomen varhaisvaiheessa: vapaamuotoisen puheen ja kirjoituksen sidoksisuus 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan

Application summary

Hankkeessa selvitetään monimenetelmäisesti ja erilaisten aineistojen avulla, millainen suomen kielen syntaktinen rakenne oli 1900-luvun alkupuoliskolla – hyvin vähän tutkitussa nykysuomen varhaisvaiheessa. Hankkeen aineistot yhdistävät innovatiivisella tavalla puhutun kielen ja puhuttua kieltä suhteellisen lähellä olevan kirjoitetun aineiston. Tuloksena syntyy monipuolinen kokonaiskuva aikakauden arkisesta, spontaanista kielenkäytöstä: tutkimuksen kohteena on puhuttu kieli ja puhutun ja kirjoitetun kielen rajapinta ja fokuksessa syntaktiset ilmiöt, laajojen kielellisten kokonaisuuksien jäsentäminen ja sidoksisuuden keinot. Näiden ilmiöiden tutkimus on tähän saakka ollut melko vähäistä. Suomen murteista kerätyistä aineistoista katveeseen ovat jääneet 1910–1950-luvuilla kerätyt vahalieriö- ja pikakaiverruslevyaineistot, jotka hankkeessa litteroidaan uusia automaattisia litterointiohjelmia apuna käyttäen ja saatetaan avoimeen käyttöön. Toisena aineistona ovat vähän koulutusta saaneiden ihmisten kirjoittamat henkilökohtaiset kirjeet – kaksi arkistoaineistoa, joita yhdistää vaikea yhteiskunnallinen tilanne ja kirjeitse tapahtuvan yhteydenpidon koettu välttämättömyys: 1900-luvun taitteen siirtolaiskirjeet ja 2. maailmansodan aikaiset kirjeet. Ne digitoidaan tarvittavin osin ja saatetaan avoimeen käyttöön. Näiden aineistotyyppien aiempi tutkimus on keskittynyt äänne- ja muoto-oppiin lauseopin jäädessä paljon vähemmälle. Aineistotyyppien yhdistämisen myötä aikakauden kielellisistä rakenteista syntyy varsin kattava kuva. Aineistoja tutkitaan eri murrealueilta, sekä länsi- että itämurteista. Päätutkimuskysymyksiä ovat: Millä kielen resursseilla aineistoissa, erityisesti niissä esiintyvissä kompleksisissa, laajoissa kokonaisuuksissa rakennetaan sidoksisuutta? Mitä nämä havainnot kertovat tutkitusta suomen kielen kehitysvaiheesta, erityisesti kielen syntaktisen rakenteen näkökulmasta? Tutkimusmenetelmiä yhdistää funktionaalinen, aineistovetoinen ja käyttöpohjainen näkökulma.