Järkeillen vai auktoriteetilla? Väittelyn tavat varhaiskeskiajalla

Application summary

Perusteltiinko varhaiskeskiaikaisessa debatissa kantoja vain arvovaltaisia tekstejä lainaillen, vai oliko rationalistisilla menetelmillä jokin sija oppineissa väittelyissä? Siirtymä antiikista keskiajalle osuu yhteen auktoriteetilla argumentoinnin nousun kanssa, ja monet tutkijat katsovat rationaalisten väittelyjen loppuneen yhdessä läntisen Rooman valtakunnan kanssa. Kuitenkin lähdeaineistossa on merkkejä väittelyistä ja järkeillen perustellusta argumentoinnista. Samalla, kun arvovaltaisten teologien teksteistä koottiin lauseita uskontotuuksien tueksi, oppineet, erityisesti 700-luvun lopulta alkaen, tutkivat Aristoteleen teoksista juontuvia loogisen järkeilyn periaatteita. Varhaiskeskiaikaisen argumentaation luonne ja siinä käytetyt menetelmät vaativatkin tarkempaa selvitystä. Tämä hanke pyrkii tarjoamaan tuon selvityksen tarkastelemalla argumentointia karolingisen aikakauden (n. 780–900) oppiriidoissa. Erilaiset näihin kiistoihin liittyvät tekstit tarjoavat hedelmällistä aineistoa siitä, miten väittelyissä pyrittiin vakuuttamaan, ja tarjoavat myös mahdollisuuden selvittää, mikä vaikutus debatin avoimuudella tai aiheella oli käytettyihin vakuuttamisen menetelmiin. Tutkimus selvittää, missä määrin, ja mistä syistä, rationalistisia menetelmiä otettiin käyttöön. Keskittymällä karolingisen aikakauden oppiriitoihin, se valaisee väittelyn historiaa antiikin oikeusistuntojen ja keskiajan yliopistollisten debattien välissä, ja uskonnollisen ajattelutavan ja järjen suhdetta Euroopan muotoutumisen kannalta keskeisellä aikakaudella.