Tutkimus kiinalaisten kansalaisjärjestöjen, muuttuvan julkisuuden ja autoritaarisen populismin nousun välisistä yhteyksistä

Application summary

Tutkin kiinalaisten kansalaisjärjestöjen esittämiä yhteiskunnallisia vaatimuksia ja niiden suhdetta populismiin. Kiinassa julkinen keskustelu on kansalaisjärjestöjen myötä vilkastunut, mutta yhteiskunnallisen tilan kasvu ei johtanut demokratisoitumiseen vaan tuki populismin nousua. Etsin selitystä uudenlaisesta julkisuudesta, jossa yhden asian liikkeet odottavat hallitukselta nopeita ratkaisuja. Kansalaisjärjestöjen yhden asian vaatimuksiin vastaavan hallituksen ei tarvitse olla demokraattisesti valittu. Järjestöjen julkinen keskustelu ei haasta valtarakenteita vaan vaatii ratkaisuja ja toimenpiteitä. Toteuttamalla joitain järjestöjen vaatimuksista hallitus lisää legitimiteettiään ilman, että sen tarvitsee demokratisoida valtarakenteita. Populismin nousu voi vaikuttaa demokratiaa uhkaavalta autoritarisoitumiselta, mutta sama ilmiö näkyy myös Kiinassa, missä teknokraattista johtajasukupolvea seurasi Xi Jinpingin nationalistinen ja korruptionvastainen populismi. Populismin nousu ei siis tapahdu demokratia-autoritarianismi -akselilla vaan samat ilmiöt muuttavat politiikan tekotapaa molemmissa. Tutkin hallintojärjestelmästä riippumattomia selityksiä populismin nousulle. Teoreettisesti sijoitan populismin laajempaan poliittisen argumentaation ja kansalaisosallistumisen muutosten kontekstiin, jonka tutkimiseen käytän ideoita vastademokratiasta ja postpolitisaatiosta. Kansalaisjärjestöjen vaikutuksen sijoitan itäeurooppalaisten toisinajattelijoiden kansalaisyhteiskuntateorioiden, julkisen keskustelun sfäärin idean, ja NGOisaatiokritiikin välisiin teoreettisiin hankauksiin. Hyödynnän antropologista metodia sekä aluetutkimuksen, poliittisen filosofian ja kehitystutkimuksen kysymyksenasetteluja. Keräsin Kiinassa vuosina 1997-2017 empiirisen aineiston haastatteluja, kokouspuheenvuoroja ja kenttätyömuistiinpanoja osallistuvasta havainnoinnistani kansalaisjärjestötapahtumissa. Tulokset julkaisen monografian lukuna, 4-5 vertaisarvioituna artikkelina ja konferenssiesitelminä.