The Forms of Power on the Transnational Field of Art

Väitöskirjassani tarkastelen kriittisesti taiteen roolia kansainvälisessä politiikassa sekä taiteen kenttään kytkeytyneitä vallan muotoja. Tutkimukseni pohjalla on Pierre Bourdieun innoittama kenttiä ja tieteenaloja yhdistävä ja ylittävä lähestymistapa. Tutkimuksessani esitän, että taiteen kenttä on relationaalisesti linkittynyt moniin muihin kenttiin ja vallan muotoihin, ylittäen valtiollisia rajoja ja vetäen puoleensa niin valtiollisia kuin ei-valtiollisia toimijoita. Sovellan heteronomian käsitettä selittämään kenttien dynamiikkoja. Taiteen kenttä mahdollistaa pääoman kerryttämisen ja sen vaihtamisen muiksi pääoman muodoiksi parantaen toimijoiden positioita muilla kentillä niin mikro-, meso- kuin makroskaaloillakin, mikä korostaa taiteen tilan merkitystä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelen taloudellisen pääoman ohella muitakin pääoman muotoja kuten kulttuurista ja symbolista pääomaa tuottaen kriittistä tietoa tavallisesti politiikan ulottumattomissa olevista yhteiskunnan osa-alueista kuten taiteesta ja kulttuurista, joihin liittyy monenlaista valtaa. Tutkimuksessani kysyn, mikä on taiteen rooli kansainvälisissä suhteissa ja maailmanpolitiikassa, ja kuinka venäläiset valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat näkevät taiteen kentän ja hyödyntävät sitä omissa tarkoitusperissään. Luonteeltaan heteronominen taiteen kenttä voi tukea erilaisten ei-valtiollisten toimijoiden – kuten venäläisten oligarkkien – valtapyrkimyksissä ja tukea siten Venäjällä vallitsevaa kleptokratista järjestelmää. Väitöskirjassani keskitynkin kolmeen ’venäläiseen’ tapaukseen, jotka sijoittuvat Venäjän valtiollisten rajojen ulkopuolelle. Tutkin Venäjän kansallista paviljonkia Venetsian nykytaiteen biennaalissa vuosina 2011–2015, jolloin paviljonkia rahoitti Suomen-yhteyksistäänkin tunnettu venäläinen oligarkki. Lisäksi analysoin Venäläisen museon ensimmäistä Euroopan satelliittia Malagassa sekä Tretjakovin gallerian näyttelyä Kiinassa Shanghain taidemuseossa.