Demokraattisen päätöksenteko- ja neuvottelukulttuurin kehitys viiden kaupungin ja kunnan paikallispolitiikan lähihistoriassa 2000–2021

Application summary

Väitöskirjatutkimuksessani selvitän kunnallispolitiikan toimintaa poliittisen päätöksenteon toimivuuden, demokraattisuuden ja lähihistorian näkökulmista. Miten päätösenemmistöt muodostuvat kunnissa? Millainen on kohdekuntien neuvottelukulttuuri? Miten kunnallispolitiikassa ylitetään ideologisia rajoja, ja miten toimintakulttuuri vaikuttaa kunnan lähihistoriaan ja edustuksellisen demokratian toimintaan? Kunnallispolitiikka on Suomen politiikan tasoista vähiten tutkittu. Sillä on silti merkittävä rooli esimerkiksi koulutuksen, palveluiden ja tilan kehittämisen ja ympäristön suojelun saralla. Tutkimuskysymyksiin vastataan luomalla laaja haastatteluaineisto viidestä kohdekunnasta. Haastateltavat ovat niissä lähihistorian aikana toimineita kunnanvaltuutettuja. Kunnat ovat Tampere, Turku, Hämeenlinna, Loimaa ja Taivassalo. Tutkimus laajentaa Turun valtuustoa käsitellyttä gradututkimusta (2021) ja sitä varten kerättyä materiaalia. Syväluotaavilla haastatteluilla kartoitetaan valtuutettujen näkökulmaa kuntapäätöksentekoon, demokratiaan, neuvottelutapoihin ja historialliseen kehitykseen. Tutkimuksen kaksi kiinnekohtaa, kunnallisdemokratia ja neuvottelukulttuuri, ansaitsevat tarkempaa analyysiä. Edustuksellinen demokratia kunnissa keskittyy valtuustoihin ja lautakuntiin sekä näiden yhteydessä toimiviin virallisiin ja epävirallisiin vaikutuskanaviin. Eduskunnasta sanotaan, että työ ja päätökset tehdään suuren salin ulkopuolella. Myös kunnissa ryhmien ja valtuutettujen neuvottelut, suunnittelutyö luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä sekä lautakuntien työskentely ovat julkisuudelta piilossa. Demokratian toimivuus edellyttää tämän piilossa tapahtuvan neuvottelutyön sujuvuutta. Toisaalta siinä piilevät politiikan leimautumisen ja korruption riskit vallitsevasta lähdetyhjiöstä johtuen. Neuvottelutyön toimivuus, ja luottamuksen näkökulmasta myös sen tuntemus, ovatkin tärkeässä roolissa demokratian legitimiteetin muodostumisessa yhteiskunnassa.

Hankkeessa selvitettiin viiden suomalaisen kunnan poliittisen kulttuurin erityispiirteitä sekä päätöksenteon demokraattisuutta. Lisäksi on luotu tietokokonaisuus, joka käsittelee päättäjän näkökulmasta kunkin kunnan lähihistoriaa. Tämä työ toimii pohjana väitöskirjalle, jonka tutkimustehtävänä on avata viiden kunnan historiallinen poliittinen- ja päätöksentekokulttuuri.
Väitöskirjatutkimus valmistuu vuonna 2027 ja on muodoltaan monografia. Tutkimuksessa haastateltiin yli 120 kunnanvaltuutettuna toiminutta päättäjää yhden kauden kokeilijoista valtioneuvoston jäseniin ja pormestareihin. Niiden kautta tutkimukselle avautui ainutlaatuinen ikkuna siihen miten poliittiset päättäjät neuvottelevat, sopivat ja riitelevät pienissä ja suurissa kysymyksissä. Tutkimus keskustelee erityisesti kotimaisen hallintotieteellisen ja kuntahistoriallisen tutkimuskentän kanssa. Lisäksi hankkeesta on julkaistu useita populaaritieteellisempiä kirjoituksia.