Väitöskirjatutkimus: Eksistentiaaliset tunteet sotienjälkeisen modernismin lyhytproosassa

Application summary

Tutkin väitöskirjassani eksistentiaalisia tunteiden rakentumista ja merkitystä osana modernistista poetiikkaa Eeva-Liisa Mannerin novellikokoelmassa Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia (1957). Eksistentiaaliset tunteet ovat kehollisia tunteita maailmassa olemisen kokemuksesta: tuntemuksia siitä, miten muut ihmiset tai maailma ympärillä tuntuvat vierailta tai läheisiltä, kummallisilta tai kotoisilta tai merkityksellisiltä tai merkityksettömiltä. Minän ja maailman suhde on modernismin keskeinen tuntemusrakenne. Näin ollen juuri eksistentiaalisten tunteiden analyysi avaa kiinnostavan näkökulman Mannerin modernistiseen poetiikkaan. Tarkastelen tarkan tekstianalyysin kautta, millä kielen ja kerronnan keinoilla eksistentiaaliset tunteet ja muu affektiivisuus rakentuvat kohdeteoksen novelleissa ja mikä on niiden merkitys sotienjälkeisessä proosassa. Analysoin, millaisina fiktiiviset mielet ja niiden suhde maailmaan näyttäytyy. Lisäksi sijoitan novelleja osaksi suomalaista ja kansainvälistä modernismia ja uudelleenarvioin käsityksiä suomalaisesta sotienjälkeisestä modernistisesta proosasta. Eeva-Liisa Manner on yksi merkittävimmistä kotimaisista modernisteista, mutta hänen proosatuotantoaan ei ole vielä tutkittu juuri lainkaan. Kaikki kolme Mannerin tuotannosta tehtyä väitöskirjaa ovat keskittyneet runouteen, ja muussakin tutkimuksessa Mannerin proosatuotanto on jäänyt lyriikan varjoon. Tuoreimmastakin Manneria käsittelevästä väitöskirjasta on jo 25 vuotta aikaa, joten uusimpaan kirjallisuudentutkimuksen pohjautuva väitöskirjani päivittää, täydentää ja haastaa aiempaa Manner-tutkimusta ja sotienjälkeisen modernistisen proosan tutkimusta.

Työskentelin Koneen Säätiön rahoittamana väitöskirjatutkimukseni parissa osa-aikaisesti syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun sekä täysipäiväisesti vuoden 2023 alusta vuoden 2025 puoliväliin. Tämän rahoituskauden aikana kirjoitin suurimman osan monografiaväitöskirjani käsikirjoituksesta. Tämän jälkeen väitöskirjani viimeistelyä ovat rahoittaneet Helsingin yliopisto sekä tutkimushanke "Ei metsää puilta. Metsän muuttuvat merkitykset suomalaisen metsätalouden murrosajan kaunokirjallisuudessa" (Koneen Säätiön Metsän puolella -rahoitus), jossa jatkan tutkijana myös väittelyn jälkeen.

Tätä raporttia kirjoittaessa arvio on, että jätän väitöskirjan esitarkastukseen alkusyksystä 2026 ja väittelen talvella 2026⎼2027. Hankkeen aikana tutkimukseni fokus on laajentunut eksistentiaalisista tunteista laajemmin tunteisiin ja affektiivisuuteen Eeva-Liisa Mannerin novellikokoelmassa Kävelymusiikkia pienille virtahevoille. Väitöskirjassani kehitän eteenpäin kognitiivista poetiikkaa kirjallisuustieteen metodina sekä analysoin novellien tapoja kuvata erilaisia tunnekokemuksia ja herättää tunnevaikutuksia. Novelleissa keskeistä minän ja maailman suhdetta tarkastelen uusimman kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen kehyksessä (esim. 4E-teoriat).

Monografian lisäksi kirjoitin ja julkaisin hankkeen aikana kaksi tutkimusaiheeseeni liittyvää mutta väitöskirjan ulkopuolista vertaisarvioitua kirjallisuustieteellistä artikkelia. Ensimmäisen artikkelin “Jakaa eläinten kärsimykset ja haaveilla maailmasta ilman ihmisiä – eläineettinen tematiikka Eeva-Liisa Mannerin teoksessa Tämä matka” kirjoitin yhdessä Reeta Holopaisen kanssa. Se julkaistiin Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimessa vuonna 2023 ja pääsi Vuoden Tiedekynä -palkinnon ehdokkaaksi keväällä 2024. Toinen artikkelini “Uneksi tullut todellisuus – Viipuri tunteiden kohteena Eeva-Liisa Mannerin varhaistuotannossa” julkaistiin syksyllä 2025 teoksessa "Täällä ja toisaalla – Viipuri ja Karjala sotienjälkeisessä kirjallisuudessa" (VSKS).