Runokokoelman kirjoittaminen ja runovideoiden kuvaaminen

Kolmen kuukauden kotiresidenssijakson aikana valmistelen toisen runokokoelmani käsikirjoituksen. Tämä työ pitää sisällään olemassaolevien runoraakileiden puhtaaksikirjoittamista, uusien runojen kirjoittamista sekä runojen järjestämistä toimivaksi kokoelmaksi. Kyseisen runokokoelman työnimi on Kaupunki rämeen päällä. Sen kantavina teemoina ovat miehisyys, sankaruus ja individualismi – teemoja, joita näinä aikoina on paljon käsitelty muun muassa keskustelussa ”toksisesta maskuliinisuudesta" ja "kertomusten vaaroista". Käsittelyyn pääsee myös miesten välinen rakkaus ja sen jännitteinen suhde em. teemoihin. Näkökulmani ei ole yksioikoisen ihannoiva tai kielteinen, vaan tutkin aihepiiriä historiallisen, mytologisen ja populaarikulttuurisen kuvaston sekä runouden unenomaisen logiikan kautta. En sensuroi ajatuksiani enkä kumartele kenenkään muun tai minkään poliittisen leirin totuuksia. Ironiasta ei liioin ole kyse, vaan kokoelmaa voi lukea nuoren miehen aitona ja rehellisenä pyrkimyksenä löytää paikkansa traditioiden verkossa. Kokoelman nimi viittaa sellaisiin vahvojen miesten suuruudenhulluuden monumentteihin kuin Pietari Suuren Pietari, asteekkien Tenochtitlán tai Aurinkokuninkaan Versailles – ja samalla symboloi miehen ikiaikaista taistelua tyhjyyttä, kaaosta ja luontoa (ja/tai/eli naisellisuutta) vastaan. Osasta näistä runoista aion kuvata myös videoita: vähän kuin musiikkivideoita, mutta ääneen esitetyn runon kanssa. Toisin sanoen videossa on paitsi runoilija itse lausumassa, myös tarina tai symbolista kuvastoa tukemassa runoa. Koska poetiikkani on sellaista kuin on (vahvan barokkista ja romanttista), runoni soveltuvat hyvin tällä tavoin visuaalisesti kuvitettaviksi. Runous on noussut yhdeksi estraditaiteen muodoksi lavarunousbuumin myötä ja poikkitaiteellisuus sekä monimediallisuus ovat aikamme trendejä, joten on aika viedä runot myös omaksi videotaiteen muodokseen. Videot julkaistaan ainakin Youtubessa.