Ylirajaisen kuoleman koitokset. Siirtolaisten hautauskäytännöt ja kuulumisen politiikka Suomessa ja Ranskassa.

Application summary

Aikaisempi ylirajaista kuolemaa koskeva tutkimus on keskittynyt lähinnä "rajakuolemien" tarkastelemiseen erityisesti Välimerellä tai Pohjois-Afrikan aavikkoilla. Suurin osa siirtolaisisten kuolemista tapahtuu kuitenkin kohdemaiden rajojen sisällä, kaukana median valokeilasta, paikoissa, joissa tavalliset kansalaisetkin päättävät elämänsä, sairaaloissa ja yksityisissä kodeissa. Arkipäiväisyydestään huolimatta nämäkin siirtolaisten kuolemat ovat jo lähtökohtaisesti luonteeltaan poliittisia ja ylirajaisia ja niiden tarkasteleminen avaa uusia näkökulmia kuulumisen politiikkoihin. Tällöin huomio ei kiinnity ainoastaan maahanmuutto- ja rajapolitiikkoihin vaan myös niihin laajempiin laillisiin ja kulttuurillisiin ehtoihin, jotka säätelevät siirtolaisten jäsenyyttä kohdemaassa. Monipaikkaiseen etnografiaan ja pragmaattiseen sosiologiaan pohjautuva tutkimukseni tuottaa uutta tietoa ylirajaisesta kuolemasta. Ensinnäkin se selvittää mihin ja miksi siirtolaiset toivovat tulevansa haudatuksi. Mihin ja keihin he kiinnittyvät kuoleman kautta? Osallistuva havainnointi hautaustoimistoissa ja järjestökentällä tarkastelee käytännön koitoksia, joita siirtolaisten hautausjärjestelyissä ilmenee. Miten "hyvä" kuolema tuotetaan kohtaamisissa viranomaisten ja markkinatoimijoiden kanssa? Ruumiin maasta toiseen kuljettamista säätelevien lakien, sopimusten ja käytäntöjen analyysi valottaa valtiovallan ylirajaista rakentumista. Suomi-Ranska -vertailu lisää tutkimukseen ennakoivan ulottuvuuden.