Vesihome – uhka Saimaan järvilohelle ja yhteys vesien tummenemiseen

Application summary

Vesihome-infektiot ovat yleistyneet kaloilla, etenkin uhanalaisilla järvilohilla. Hankkeemme tavoitteena on selvittää, onko sisävesien humus- ja rautapitoisuuden kasvulla vaikutuksia vesihomeen yleistymiseen ja kuinka veden laatua sekä muita tekijöitä kalojen kasvatuksessa voitaisiin kehittää niin, että vesihome-infektioita pystyttäisiin tehokkaammin estämään. Suomen sisävesistöjen rauta- ja humusmäärät ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Tutkimuksia raudan ja humuksen vaikutuksista vesihomeiden elinkiertoihin, kalojen fysiologiaan ja niiden immuunipuolustukseen on kuitenkin vähän. Rauta ja humus voivat mahdollisesti vaurioittaa kalojen kiduksia, mikä sitä kautta vaikeuttaa kalojen ionitasapainon säätelyä ja nostaa hapenkulutusta. Tällaisessa ympäristössä kaloilla ei ehkä mahdollisesti ole tarpeeksi energiavaroja immuunipuolustukseen. Lisäksi rautapitoisuuden nousu ei mahdollisesti vaikuta negatiivisesti vesihomeeseen, vaan niiden elinvoimaisuus voi jopa kasvaa. Ympäristöstä saatavilla olevan raudan määrän tiedetään vaikuttavan useiden mikrobien kasvuun, myös kalan mikrobiomin bakteereihin, jotka osaltaan suojaavat kalaa patogeeneiltä mikrobeilta. Kuitenkin tutkimukset raudan ja humuksen vaikutuksista kalan mikrobiomiin puuttuvat. Hankkeen ensimmäisessä osassa selvitetään, miten rauta ja humus vaikuttavat vesihomeeseen, kalojen fysiologiaan, mikrobiomiin ja etenkin, miten ne vaikuttavat kalojen infektioherkkyyteen. Projektin toisessa osassa etsitään vesihomeongelmaan ratkaisua kalojen immuunipuolustuskyvyn parantamisella. Tähän käytetään kalojen viljely-ympäristön virikkeistämistä, sillä se vähentää huomattavasti kalojen stressihormonitasoja, joiden tiedetään heikentävän kalan omaa immuunipuolustusta ja mahdollisesti nostavan kalojen infektioherkkyyttä vesihomeelle. Tämän projektin avulla tullaan etsimään ympäristöystävällisiä ja kalojen hyvinvointia parantavia ratkaisuja, jotka edesauttavat erityisesti uhanalaisten lohikalojen vesihome-infektioiden estossa.