Jean-François Lyotardin teoksen L’Économie libidinale suomentaminen

Application summary

Lyotardin kokeellinen ja provokatiivinen teos on ranskalaisen jälkimarxilaisen ajattelun klassikko ja yksi vuoden 1968 jälkeisen ajatteluilmapiirin kiehtovimmista ja omaperäisimmistä tuotoksista. Teos käsittelee halun tuotannollisia, taloudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia ja sen radikaalia potentiaalia. Lyotard näkee libidon koko yhteiskunnan lävistävänä voimavirtauksena, jota erilaiset representatiiviset järjestelmät ja rakenteet pyrkivät kanavoimaan, jähmettämään ja kiinteyttämään. ”Libidinaalisen taloustieteen” keinoin Lyotard pyrkii kartoittamaan mahdollisuuksia voimistaa sitä, mikä kapitalistisessa yhteiskunnassa itsessään on arvaamatonta ja kumouksellista. Lyotard näkee, että tämä pyrkimys edellyttää myös filosofisen kirjoittamisen kyseenalaistamista ja sen tyylistä ja muodosta poikkeamista. Itse kirja toimii siis eräänlaisena libidinaalisten virtausten simulaationa, johon sisältyy monin paikoin mm. intensiivistä ja kärkevää kielenkäyttöä, avantgardistista kaunokirjallista kerrontaa ja erilaisia anekdootteja ja ruumiillisia metaforia. Teoksessa ilmenee paljon yllättäviä, äkillisiä siirtymiä ja surrealistista kuvakieltä. Lopputulos on tilkkutäkkimäinen teos vailla selkeää rakennetta, jota voi lukea monella eri tavalla ja monesta eri näkökulmasta. 50 vuotta sitten julkaistun teoksen pääväite – että kapitalismista vapaata haluamista tai subjektiivisuutta ei ole olemassa – tuntuu tänä päivänä ajankohtaisemmalta kuin koskaan. Teos kehottaa pohtimaan uudella, kriittisellä tavalla pääoman luonnetta ja haastamaan ennakko-oletukset, joihin niin arkiset kuin teoreettisetkin käsitykset taloudesta perustuvat. Samalla se kyseenalaistaa helpon jaottelun teoriaan ja käytäntöön, haastaa teoreettisen kielen vakavamielisyyden ja näennäisen eheyden ja kehottaa kysymään, millaisia latentteja voimia ja virtauksia teoreettisen ajattelun ja tiedontuotannon itsensä taustalla piilee.

Aloitin käännöksen parissa työskentelyn vuoden 2025 alussa ja työskentelin Koneen säätiön apurahan turvin kirjan parissa koko vuoden. Olin hyvin kiitollinen Koneen Säätiön myöntämästä kokovuotisesta apurahasta, jonka avulla saatoin keskittyä kunnolla alkuteokseen perehtymiseen ja sen kääntämiseen, etenkin sen valossa, miten suureksi ja haastavaksi urakaksi käännös osoittautui. Käännöksen parissa työskentely oli erittäin haastavaa mutta samalla innostavaa. Suomennostyö toteutettiin lähes kokonaan Helsingissä. Valmis käännös saapui painosta huhtikuun 2026 lopussa, ja julkaisujuhlia vietettiin vappuaattona Pitted Dates -galleriassa Helsingissä. Tapahtumassa oli kuraattori Bassam El Baronin puheenvuoro, jonka jälkeen keskustelin teoksen merkityksestä ja kääntämisestä tutkija Aleksi Lohtajan kanssa. Koska käännös on vasta ilmestynyt, on hankala vielä sanoa, millainen vaikutus tai vastaanotto sillä on ollut tai miten hyvin se on tavoittanut kohderyhmänsä. Julkaisujuhlissa oli kuitenkin ajankohdan huomioon ottaen kiitettävästi yleisöä, ja sain paneelikeskustelusta paljon positiivista palautetta.

Olin myös kiitollinen siitä, että Koneen Säätiö päätti suoda suomennoshankkeelleni ennakkomainosta haastattelemalla minua säätiön verkkosivujen hanketarinat-julkaisusarjaan. Haastattelu oli myös minulle itselleni oivallinen tilaisuus pohtia ja sanoittaa niitä kysymyksiä ja kantavia periaatteita, jotka määrittävät omaa työskentelyäni kääntäjänä.