Yhteiskuntaluokkia kuuntelemassa

Yhteiskuntaluokat ovat tulleet näkyviksi ja kuuluviksi.
Lauri Lahikainen, Harley Bergroth ja Ralf Kauranen. Kati Launis, Emma Lamberg, Katariina Mäkinen ja Anu-Hanna Anttila. Photo: Pirre Naukkarinen

Kun suomalaista hyvinvointivaltiota on purettu, omistussuhteet ja työtehtävät muuttuneet ja työmarkkinat globalisoituneet, köyhyys on lisääntynyt ja yhteiskunta on jakaantumassa koulutuksen, kulttuuritaustan ja terveyden mukaan. Tähän on liittynyt poliittisia myllerryksiä.

Turun yliopiston dosentin Anu-Hanna Anttilan monitieteisessä tutkimushankkeessa Luokan ääni ja hiljaisuus (Voice and Silence of Class, lyh. VoxClass) selvitetään luokkateorioiden voimaa yritettäessä ymmärtää viime vuosikymmenten yhteiskunnallisia muutoksia. Tutkimusryhmään kuuluu sosiologeja, kirjallisuuden ja sukupuolen tutkijoita sekä filosofeja: Anttilan lisäksi Harley Bergroth, Ralf Kauranen, Emma Lamberg, Lauri Lahikainen, Kati Launis, Katariina Mäkinen ja Jussi Ojajärvi.

Niin sanotussa uudessa luokkatutkimuksessa keskustelua yhteiskuntaluokista ei enää käydä ilman kulttuurisia ulottuvuuksia. Sosiologi Pierre Bourdieun luokka-ajattelua hyödyntäneiden tutkimuksissa on korostettu kulttuurista pääomaa ehkä liikaakin, jolloin luokan taloudellinen ja sosiaalinen pääoma ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Vanhempien klassikoiden, kuten Karl Marxin ja Max Weberin talouteen perustuvien luokka-analyysien ongelmana taas oli se, että niiden kytkös arjen tärkeisiin asioihin, esimerkiksi koulutukseen, sosiaalisiin verkostoihin ja äänestyskäyttäytymiseen, jäi yksioikoiseksi. Kaikkien kolmen teoreetikon ajattelun pohjalta on muodostettu modernimpia lähestymistapoja jossa empiirinen tilastollinen tutkimus näyttäytyy vahvana. Luokkatutkimuksen pohjalle on myös rakennettu puoliksi viihteellisiä verkkosovelluksia, luokkakoneita, muun muassa Britanniassa ja Suomessa.

Anttilan tutkimusryhmän 2000-luvun Suomea koskeva tutkimustyö lähtee erilaiselta pohjalta kuin luokkatutkimuksen valtavirta. Klassikoiden, erityisesti Marxin ja Bourdieun luokkateorioiden selitysvoimaa mietitään kertaalleen. Yhdistämällä niitä myös muiden teorioiden antiin muodostetaan uusia teoreettisia avauksia, jotka eivät keskenään ole välttämättä yksiäänisiä. Kaikki hankkeen tutkijat panostavat teoriankehittelyyn ja tuottavat oman äänensä teoreettiseen ehdotukseen.

Hankkeen nimi Luokan ääni ja hiljaisuus kuvaa tutkimusasetelmaa: kyse on teoreettisesta jäsentämisestä ja siitä, miten luokista puhutaan ja miten luokkia eletään arjessa ja tuotetaan esimerkiksi median representaatioissa. ”Ymmärrämme luokan taloudellisena, kulttuurisena ja sosiaalisena suhteena ja prosessina”, sanoo Anttila. Tutkimusote perustuu laadullisen kulttuurintutkimuksen perinteeseen mutta mukana on myös muiden tieteenalojen metodeita. Hankkeen tutkijoista kirjallisuudentutkija Kati Launis ja sosiologit Harley Bergroth ja Anttila ovat tutkineet omaelämäkerrallisia köyhyyskirjoituksia, sukupuolentutkija Katariina Mäkinen maahanmuuttokeskustelua, filosofi Lauri Lahikainen keskittyy teoreettiseen analyysiin, kirjallisuudentutkija Jussi Ojajärvi tutkii luokkakirjallisuutta ja sosiologi Ralf Kauranen taas Jyrki Kataisen puheita pääministerinä. Bergroth ja Emma Lamberg ovat sosiologian opiskelijoita ja tekevät pro gradunsa osana VoxClass-hanketta.

Luokat eivät ole kadonneet mihinkään, vaan puhe luokista on vaimeaa ja monissa tutkimuksissakin luokka ikään kuin hukkuu tai piilottuu muunlaisiin ymmärtämisen tapoihin. Ihmiset elävät ja tekevät luokkaa ja ovat samanaikaisesti asemoituneita myös muihinkin, kuten sukupuolen, iän ja rodun perusteella määrittyviin, sosiaalisiin kategorioihin. Anttilan mielestä luokkarakenteen sijaan on mielekästä puhua luokan järjestyksestä. Tällöin yhteiskunnallista luokkahierarkiaa kuvastavia malleja ei oteta sellaisenaan, vaan kysytään, mitä arvostuksia ne kuvastavat ja mitä jää näiden luokkarakennemallien tavoittamattomiin. ”Emme tarkastele esimerkiksi luokkaa ilman sukupuolta, vaan luokkajärjestys on kytköksissä sukupuolijärjestykseen.” Anttila ottaa esimerkiksi myös oman tutkimuksensa, jonka aiheena on kotityötehtävien myyminen ja ostaminen; mainontaa ja työpaikkailmoituksia analysoimalla paljastuu ensisijaisesti luokkasuhde ja sen lisäksi kysymys on sukupuolesta, sukupuolitetusta työnjaosta ja valkoisuudesta.

Anttila korostaa niitä dramaattisia ja konkreettisia muutoksia, joita esimerkiksi teollisuuden työntekijöiden asemassa on tapahtunut, kun työ on automaation tai globalisaation seurauksena loppunut. Perinteisissä sosioekonomiseen asemaan ja niiden hierarkkiseen arvottamiseen perustuvissa luokkarakennemalleissa nämä työnsä menettäneet eivät sijoitu mihinkään luokkaan, vaikka heidän kohdallaan luokka-asema tai sen puuttuminen tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Malleista puuttuu myös taloudellinen eliitti, jonka ei tarvitse tehdä palkkatyötä tullakseen toimeen.

Anttilan VoxClass-ryhmän tutkimus ylittää yhteiskuntatieteen ja humanistisen tutkimuksen raja-aitoja. Yhteiskuntatieteilijänä toimiminen tarkoittaa Anttilalle juuri sitä, että tutkimuksella on yhteiskunnallista relevanssia. Siksi hän odottaa kiinnostuneena, mitä tuleva Strategisen tutkimuksen neuvosto tuo tullessaan. Kyse on valtion rahoittamasta tutkimuksesta, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin. ”Meidän tutkimuksemme on sellaista, jota voi käyttää poliittisen päätöksenteon perustana”, toteaa Anttila. ”Tärkeää on, ettei jouduta sellaiseen tilanteeseen, jossa päättäjät tilaavat tutkimuksen ja päättävät sen tuloksista jo etukäteen.”

Aiheeseen liittyvää
Pitkät jutut

23.4.2020

Kevätkirje Saaresta
Pitkät jutut

7.2.2020

Raivostuttava rohkeus