Vuoden Tiedekynä 2019 -ehdokkaat on julkistettu! 25 000 euron palkinto jaetaan toukokuussa

Suomen suurimpiin kuuluvasta tiedekirjoittamisen palkinnosta kisaa tänä vuonna 14 yhteiskuntatieteellisen alan artikkelia. Vuoden Tiedekynä -ehdokkaat valinneen esiraadin luku-urakka sai pohtimaan, vaikuttaako hyvä ja ajankohtainen suomenkielinen yhteiskuntatiede päättäjiin. Voittaja-artikkelin valitsee emeritaprofessori Riitta Jallinoja, ja palkinto julkistetaan maanantaina 20. toukokuuta. Koneen Säätiön Aamiais-Kaivo-keskustelusarjassa keskustellaan palkinnon tiimoilta 2.5. siitä, saako yhteiskuntatieteellinen teksti olla kiinnostavaa.

Tieteellisen kirjoittamisen Vuoden Tiedekynä 2019 -kilpailuun osallistui yli 650 suomenkielistä tieteellistä artikkelia, jotka olivat ilmestyneet 48 tieteellisessä lehdessä tai artikkelikokoelmassa vuosina 2016–2018. Ehdokaslistalle valittiin 14 artikkelia, joilla on yhteensä 19 kirjoittajaa.

Koneen Säätiö myöntää Tiedekynä-palkinnon vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Palkinnon tarkoitus on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa.

Esiraati, johon kuuluivat Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen ja FT, ympäristöestetiikan tutkija Sanna Lehtinen, painotti sitä, että persoonallinen kirjoitustaito ei kysy ikää, vaan konventioista voi irrottautua tutkijanuran vaiheesta riippumatta. Esiraati totesi valintoja tehdessään, että ilman sisältöä ei voi vaikuttaa, mutta vaikuttaminen alkaa usein siitä, että teksti erottuu muista samankaltaisista.

Koska palkinto myönnetään ansiokkaasta kielenkäytöstä, ehdokaslistalle päästäkseen artikkelin tyylin täytyi olla jollakin tavalla omaleimainen. Vaikka yhteiskuntatieteellisen kirjoittamisen tekstilajissa ei sallita kovin persoonallista tyyliä, teksti ei raadin mielestä saanut olla vedenpitäväksi siloteltua.

”Sen lisäksi, että Suomessa ilmestyy erinomaisen hyvin toimitettuja yhteiskuntatieteellisiä lehtiä, maailmaan saatetaan myös paljon laadukkaita tieteellisiä artikkelikokoelmia ajankohtaisista aiheista. Artikkelikokoelmista voi kiittää erityisesti kahta kustantajaa, Gaudeamusta ja Vastapainoa. Muut kustantajat julkaisevat määrällisesti vähemmän, mutta hyvää laatua”, toteaa Kalle Korhonen.

”Kaikki Tiedekynä-kilpailuun lähetetyt julkaisut luettuaan on paljon paremmin perillä perheenyhdistämisestä, työtiloista, pakolaisuudesta mediassa, rekrytointikonsulteista, nuorisotutkimuksen kehityksestä, lomake- ja kyselytutkimusten ongelmista tai sukupuolittuneesta väkivallasta. Iso kysymys onkin, miten tämä tutkimustieto ja sen tuottaneet tutkijat pääsisivät vuorovaikuttamaan päättäjien kanssa”, Korhonen sanoo.

 

Vuoden Tiedekynä 2019 -palkintoehdokkaat

 

Sanna Aaltonen, Noora Hästbacka & Antti Kivijärvi: Metelin, kohinan ja hiljaisuuden kohtaaminen hyvinvointipalvelujen haasteena, teoksessa S. Aaltonen & A. Kivijärvi (toim.), Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina (Nuorisotutkimusseura 2017), s. 199–220.

Esiraadin perustelut: ”Kirjoittajat erittelevät, miten pitäisi kuulla ja kuunnella nuoria aikuisia ja toteavat, että palvelujen kehittämisessä on kyse erilaisten äänten kuuntelemisen ja tulkitsemisen taidosta.”


Teppo Eskelinen & Paul Jonker-Hoffrén
: Taloustiede episteemisenä yhteisönä ja kamppailu asiantuntijuudesta, Poliittinen talous 5 (2017), s. 91–120.

Esiraadin perustelut: ”Tekijät tarkastelevat taloustieteilijöiden muodostamaa asiantuntijaverkostoa episteemisenä yhteisönä ja sen käyttämiä retorisia keinoja Twitter-keskustelussa.”


Niko Heikki Humalisto:
Sianlihaa, koneita ja ihmisiä: Kuinka Säilöttyjä unelmia -dokumentti tekee raviolisäilykkeestä topologisen?, Alue ja ympäristö 46 (2017), s. 3–16.

Esiraadin perustelut: ”Kirjoittaja pohtii, miten Katja Gauriloffin dokumentti Säilöttyjä unelmia -dokumentti tekee raviolisäilykkeestä topologisen eli kytkee tölkin ja sen sisällön valmistamisen paikat toisiinsa kytkeytyneeksi rihmastoksi.”


Hanna-Mari Ikonen:
”Sitä palkintoo ei ehkä koskaan tule”: Toimijuuden tunnustus ja maaseudun naisyrittäjät, Sosiologia 2/2018, s. 115–129.

Esiraadin perustelut: ”Tutkimus tuo esiin yhteiskunnassa vallitsevia erilaisia käsityksiä yrittäjyydestä ja ilmentää, miten vaikea on saada tunnustusta valtavirtaisen yrittäjyyden ulkopuolella.”


Pia Letto-Vanamo:
Oikeudenmukaisuus ja lainoppi, teoksessa M. Häyry, T. Takala & J. Ahola-Launonen (toim.), Oikeudenmukaisuuden ongelma (Gaudeamus 2018), s. 273–285.

Esiraadin perustelut: ”Kirjoittaja erittelee oikeuden ja oikeudenmukaisuuden käsitteitä nykyisessä oikeusjärjestelmässä ja pohtii käsitteiden merkityshistoriaa varhaiselta uudelta ajalta nykyaikaan erityisesti Pohjoismaissa.”


Tiina Männistö-Funk
(2018): Kävelevien naisten kaupunki. Sata vuotta sukupuolta Turun kaduilla, teoksessa T. Artukka, J. Keskinen & T. Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa (Sigillum 2018), s. 79–96.

Esiraadin perustelut: ”Artikkelissa tarkastellaan valokuva-aineiston pohjalta liikennehistoriaa, sukupuolten rooleja Turun kaupungissa ja koko suomalaisen yhteiskunnan muuttumista 1900-luvulla.”


Mari K. Niemi & Annu Perälä
: Keiden ääni kuului, keiden ”kriisistä” puhuttiin? Ylen journalistiset valinnat turvapaikanhakijoita käsittelevissä ohjelmissa, teoksessa M. K. Niemi & T. Houni (toim.), Media & populismi. Työkaluja kriittiseen journalismiin (Vastapaino 2018), s. 146–172.

Esiraadin perustelut: ”Tutkijat syventyvät Ylen journalistisiin valintoihin turvapaikanhakijoita käsittelevissä ajankohtaisohjelmissa vuosina 2015 ja 2016 ja tuovat havainnollisesti esiin asiantuntijuuden vääristymät ja epätasapainon.”


Saara Pellander & Johanna Leinonen
: ”Aidon” avioliiton ehdot, teoksessa O. Fingerroos, A. M. Tapaninen & M. Tiilikainen (toim.) Perheenyhdistäminen (Vastapaino 2016), s. 111–136.

Esiraadin perustelut: ”Tekijät analysoivat, miten hallinto turvautuu Suomessa yllättävän vahvasti perinteisiin sukupuolirooleihin, kun suomalaisen ulkomaalainen puoliso hakee oleskelulupaa.”


Marja Peltola
: Tunteet rodullistettujen vähemmistöjen sukupolvisuhteissa, teoksessa P. Eerola & H. Pirskanen (toim.), Perhe ja tunteet (Gaudeamus 2018), s. 111–129.

Esiraadin perustelut: ”Artikkeli käsittelee perheitä, joilla muutto Suomeen on ollut osa nuorten ja vanhempien perhehistoriaa sekä vanhemmuuden ja perheeseen kuulumisen tunteita neuvottelun ja rakenteiden välissä.”


Shadia Rask
: Miten maahanmuutto ja suomalaisuus näyttäytyvät tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa?, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 54 (2017), s. 255–260.

Esiraadin perustelut: ”Tutkija pohtii, miten luoda tutkimusperinnettä, joka mahdollistaisi väestön moninaisuuden tarkastelun rajaamatta monia suomalaisia maahanmuuttajiksi, suomalaisuuden ulkopuolelle.”


Aino Ritala-Koskinen:
Avohuollon asiakaslasten asumisliikkuvuus, teoksessa H. Forsberg & A. Ritala-Koskinen (toim.), Monen kodin lapset (Gaudeamus 2018), s. 77–102.

Esiraadin perustelut: ”Artikkelissa tarkastellaan lastensuojelun asiakkaina olevien lasten lyhyiden etäisyyksien liikkuvuutta ja korostetaan, että lasten kanssa tehtävään sosiaalityöhön tulisi kuulua keskustelua heille tärkeistä ja erityisistä paikoista.”


Nora Schuurman:
Eläimen kuolema lapsuuden kokemuskertomuksissa, Sosiologia 3/2017, s. 291–304.

Esiraadin perustelut: ”Tutkija analysoi lasten käsityksiä eläimen kuolemasta ja sen suremisesta. Kertomukset kokemuksista tuovat ilmi ihmisen ja eläinten välisen käsitteellisen rajan joustavuuden.”


Anna-Maria Tapaninen
: Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä, Tiede & Edistys 3/2018, s. 216–237.

Esiraadin perustelut: ”Kirjoittaja analysoi nuorten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden iän määrittämisen tieteellisiä perusteita ja ikämääräyksiä sekä erittelee valtioiden rajoja hallinnoivissa tahoissa yleistynyttä ikäepäilyn kulttuuria.”


Merja Tarvainen:
Ruumiilliset tilat. Tavanomainen arki ja kerrottu vammaisuus, Yhteiskuntapolitiikka 1/2018, s. 40–49.

Esiraadin perustelut: ”Tutkija erittelee vammaisen elämän arkea ja ’tavanomaisen elämän’ käsitettä. Samalla kirjoittaja pohtii, miten ruumiillisten esteiden kokemuksista voi saada tietoa silloin, kun sanat loppuvat.”

 

Keskustelu: Saako yhteiskuntatieteellinen teksti olla kiinnostavaa?

Aamiais-Kaivolla torstaina 2. toukokuuta klo 9.00–10.30 Lauttasaaren kartanossa (Otavantie 10, Helsinki) keskustellaan Vuoden Tiedekynä -palkinnon tiimoilta, saako yhteiskuntatieteellinen teksti olla kiinnostavaa. Onko persoonallisempi tyyli vaikuttavampaa, koska se erottuu, vai vähentääkö se uskottavuutta? Keskustelemassa ovat tietokirjallisuuden asiantuntija Anne Mäntynen ja Vastapainon toimitusjohtaja Kimmo Jylhämö. Keskustelua ohjailee kielentutkija Ulla Tiililä. Ilmoittaudu tapahtumaan tästä. Tervetuloa keskustelemaan!